1 大祭司说： "真有这些事吗？" 2 司提反说： "各位父老兄弟请听！ 我们的祖宗亚伯拉罕， 在美索不达米亚， 还没有住在哈兰的时候， 荣耀的 神向他显现， 3 对他说： ‘你要离开本地本族， 到我指示你的地方去。’ 4 他就离开迦勒底人的地方， 住在哈兰。他父亲死后， 神又叫他从那里迁到你们现在所住的地方。 5 在这里 神并没有赐他产业， 连立足之地也没有。但 神应许把这地赐给他和他的后裔为业， 虽然那时他还没有儿子。 6 神就这样说： ‘你的后裔必在外地寄居， 人要奴役、虐待他们四百年。’ 7 神又说： ‘奴役他们的那个国家， 我要亲自惩罚。以后， 他们要出来， 在这地方事奉我。’ 8 神也赐他割礼为约。这样， 亚伯拉罕生了以撒， 第八天就给他行了割礼。后来， 以撒生雅各， 雅各生了十二位祖先。 9 "祖先妒忌约瑟， 把他卖到埃及去， 然而 神与他同在， 10 救他脱离一切苦难， 使他在埃及王法老面前， 有智慧、得恩宠。法老立他为首相， 管理埃及和法老的全家。 11 后来埃及和迦南全地遭遇饥荒、大灾难， 我们的祖先找不到粮食。 12 雅各听见埃及有谷粮， 就派我们的祖先去， 这是第一次。 13 第二次的时候， 约瑟就向哥哥们表露自己的身世， 法老才知道约瑟的家世。 14 约瑟就派人去把他父亲雅各和全家七十五人都接来。 15 于是雅各下了埃及。后来他和我们祖先都死了， 16 运到示剑， 埋葬在亚伯拉罕用银子向哈抹子孙买来的坟地里。 17 " 神给亚伯拉罕的应许快要实现的时候， 以色列人在埃及人口繁盛增多； 18 但是， 到了另一位不认识约瑟的君王兴起统治埃及的时候， 19 他就谋害我们的同胞， 虐待我们的祖先， 逼他们拋弃自己的婴孩， 不容婴孩存活。 20 就在那时候， 摩西出生了， 他非常俊美， 在父亲的家中抚养了三个月。 21 他被拋弃的时候， 法老的女儿把他拾起来， 当作儿子抚养。 22 摩西学尽了埃及人的一切学问， 说话行事都有能力。 23 "到了四十岁， 他心中起了一个念头， 要去看望自己的同胞以色列人。 24 当他看见有一个人受欺负， 就去护卫， 为那受屈的抱不平， 打死了那个埃及人。 25 他以为同胞们都必知道 神要借着他的手拯救他们， 事实上他们却不知道。 26 第二天， 有人在打架， 摩西就出面调解， 说： ‘你们是弟兄， 为什么彼此欺负呢？’ 27 那欺负人的把他推开， 说： ‘谁立了你作我们的领袖和审判官呢？ 28 难道你想杀我， 像昨天杀那个埃及人一样吗？’ 29 摩西因为这句话， 就逃到米甸地寄居， 在那里生了两个儿子。 30 "过了四十年， 在西奈山的旷野， 有一位使者， 在荆棘中的火焰里， 向摩西显现。 31 他见了这个异象， 十分惊奇； 他正上前察看的时候， 就有主的声音说： 32 ‘我是你祖宗的 神， 就是亚伯拉罕、以撒、雅各的 神。’摩西战战兢兢， 不敢观看。 33 主对他说： ‘把你脚上的鞋脱掉， 因为你所站的地方是圣地。 34 我的子民在埃及所受的痛苦， 我实在看见了； 他们的叹息我也听见了， 我下来是要救他们。你来， 我要派你到埃及去。’ 35 他们拒绝了这位摩西， 说： ‘谁立了你作领袖和审判官呢？’但 神借着在荆棘中向他显现的使者的手， 派他作领袖和救赎者。 36 这人领他们出来， 并且在埃及地、红海和旷野， 行奇事神迹四十年。 37 以前那位对以色列人说‘ 神要从你们弟兄中间， 给你们兴起一位先知像我’的， 就是这摩西。 38 那曾经在旷野的大会中， 和那在西奈山上对他说话的使者同在， 也与我们的祖先同在的， 就是他。他领受了活的圣言， 传给我们。 39 我们的祖先不肯听从他， 反而把他推开， 他们的心已经转向了埃及， 40 就对亚伦说： ‘给我们做一些神像， 可以走在我们前头。因为把我们从埃及地领出来的那个摩西， 我们不知道他遭遇了什么事。’ 41 在那些日子里， 他们做了一个牛犊， 把祭物献给那偶像， 并且因自己手所做的而欢乐。 42 于是 神转身离开， 任凭他们事奉天象， 正如先知书所说： ‘以色列家啊， 你们在旷野四十年， 岂是将祭牲和祭物献给我呢？ 43 你们抬着摩洛的帐幕， 和理番神的星， 就是你们做来敬拜的像。所以我要把你们放逐到巴比伦那一边去。’ 44 "我们的祖先在旷野有作证的帐幕， 就是跟摩西谈话的那位指示他， 依照他看见的样式做的。 45 我们的祖先相继承受了这帐幕， 神把外族人从他们面前赶走以后， 他们就同约书亚把帐幕带进所得为业的地方， 直到大卫的日子。 46 大卫在 神面前蒙了恩， 就求为雅各的 神找个居所， 47 而由所罗门为他建造殿宇。 48 其实至高者并不住人手所造的， 正如先知说： 49 ‘主说： 天是我的宝座， 地是我的脚凳， 你们要为我建造怎样的殿呢？哪里是我安息的地方呢？ 50 这一切不都是我手所造的吗？’ 51 "你们颈项刚硬、心和耳都未受割礼的人哪！ 你们时常抗拒圣灵， 你们的祖先怎样， 你们也怎样。 52 有哪一个先知， 你们的祖先不迫害呢？你们杀了那些预先宣告那义者要来的人， 现在又把那义者出卖了， 杀害了。 53 你们领受了由天使传达的律法， 却不遵守。" 54 众人听了这些话， 心中非常恼怒， 就向着司提反咬牙切齿。 55 但司提反被圣灵充满， 定睛望着天， 看见 神的荣耀， 并且看见耶稣站在 神的右边， 56 就说： "看哪！ 我看见天开了， 人子站在 神的右边。" 57 众人大声喊叫， 掩着耳朵， 一齐向他冲过去， 58 把他推出城外， 用石头打他。那些证人把自己的衣服， 放在一个名叫扫罗的青年人脚前。 59 他们用石头打司提反的时候， 他呼求说： "主耶稣啊， 求你接收我的灵魂！ " 60 然后跪下来大声喊着说： "主啊， 不要把这罪归给他们！ "说了这话， 就睡了。

3 Jumala sanoi hänelle: 'Lähde maastasi ja sukusi parista ja mene maahan, jonka minä sinulle osoitan.'4 Silloin hän lähti kaldealaisten maasta ja asettui Harraniin, ja hänen isänsä kuoltua Jumala siirsi hänet tähän maahan, jossa te nyt asutte.5 Jumala ei antanut siitä Abrahamille jalanleveyden vertaa, mutta lupasi, että hän antaa sen omaksi hänelle ja hänen jälkeläisilleen -- vaikka Abrahamilla ei ollut lapsia.6 Jumala sanoi: 'Sinun jälkeläisesi tulevat elämään muukalaisina vieraassa maassa, ja heitä pidetään orjuudessa ja sorretaan neljäsataa vuotta.7 Mutta minä' -- niin sanoi Jumala -- 'tuomitsen sen kansan, joka orjuuttaa heitä. Sen jälkeen he lähtevät sieltä ja palvelevat minua tässä paikassa.'8 Jumala teki Abrahamin kanssa liiton, jonka merkkinä on ympärileikkaus. Abrahamille syntyi Iisak, ja Abraham ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, samoin Iisak Jaakobin ja Jaakob kansamme kaksitoista kantaisää.10 ja pelasti hänet kaikista ahdingoista. Jumala antoi hänelle viisautta, niin että farao, Egyptin kuningas, mieltyi häneen ja uskoi hänen hallintaansa koko Egyptin maan ja oman taloutensa.11 Sitten tuli koko Egyptiin ja Kanaaniin nälänhätä, vaikea ahdingon aika, eivätkä isämme saaneet mistään ravintoa.12 Mutta Jaakob kuuli, että Egyptissä oli viljaa, ja lähetti isämme sinne. Ensimmäistä käyntiä13 seurasi toinen, ja silloin Joosef ilmaisi itsensä veljilleen ja farao sai tietää hänen suvustaan.14 Joosef lähetti sanan isälleen Jaakobille ja kutsui luokseen hänet ja koko sukunsa, seitsemänkymmentäviisi henkeä.15 Niin Jaakob meni Egyptiin. Siellä hän kuoli, samoin kantaisämme,16 ja heidät vietiin Sikemiin ja pantiin hautaan, jonka Abraham oli hopealla ostanut Sikemistä Hamorin pojilta.18 kunnes siellä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt mitään Joosefista.19 Hän juonitteli kansaamme vastaan, sorti isiämme ja pakotti heidät jättämään vastasyntyneet lapsensa heitteille, etteivät ne jäisi eloon.20 Tuohon aikaan syntyi Mooses, ja hän oli Jumalalle mieleinen. Kolme kuukautta häntä hoidettiin kotona,21 ja sitten hänet jätettiin heitteille. Mutta faraon tytär pelasti hänet ja hoiti häntä omana poikanaan.22 Mooses sai parhaan egyptiläisen kasvatuksen ja osoitti kykynsä sekä sanoissa että teoissa.24 Nähdessään, miten julmasti yhtä heistä kohdeltiin, hän riensi apuun ja kosti pahoinpidellyn puolesta lyömällä egyptiläisen hengiltä.25 Hän luuli veljiensä ymmärtävän, että Jumala oli valinnut hänet heidän pelastajakseen, mutta he eivät ymmärtäneet.26 Seuraavana päivänä hän tuli paikalle juuri kun kaksi heistä tappeli keskenään, ja hän yritti saada sovinnon aikaan. Hän sanoi: 'Miehet, tehän olette veljiä! Miksi te käytte toistenne kimppuun?'27 Mutta se mies, joka oli tappelun aloittanut, työnsi Mooseksen syrjään ja sanoi: 'Kuka sinut on pannut meidän päälliköksemme ja tuomariksemme?28 Aiotko tappaa minutkin, niin kuin eilen tapoit sen egyptiläisen?'29 Tämän kuultuaan Mooses pakeni. Hän eli sitten muukalaisena Midianin maassa, ja hänelle syntyi siellä kaksi poikaa.31 Mooses hämmästyi tätä näkyä ja meni lähemmäs katsoakseen tarkemmin, mutta silloin hän kuuli Herran äänen:32 'Minä olen sinun isiesi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.' Mooses alkoi vapista eikä rohjennut katsoa.33 Mutta Herra sanoi hänelle: 'Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhää maata.34 Minä olen nähnyt, miten kansaani sorretaan Egyptissä, ja kuullut, miten se huokaa. Nyt olen astunut alas vapauttaakseni kansani. Tule, minä lähetän sinut Egyptiin.'36 Juuri hän johti heidät pois ja teki ihmeitä ja tunnustekoja Egyptissä, Punaisellamerellä ja autiomaassa neljänkymmenen vuoden ajan.37 Ja juuri tämä Mooses sanoi israelilaisille: 'Jumala on veljienne joukosta nostava teille profeetan, minun kaltaiseni.'38 Juuri Mooses, silloin kun kansa oli koolla autiomaassa, välitti isillemme sen, mitä enkeli puhui hänelle Siinainvuorella. Hän otti vastaan elävät sanat antaakseen ne edelleen meille.39 Mutta meidän isämme eivät suostuneet tottelemaan häntä, vaan työnsivät hänet syrjään ja mielittelivät takaisin Egyptiin.40 He sanoivat Aaronille: 'Tee meille jumalia, jotka johdattavat meitä. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.'41 Niin he sitten tekivät sonnipatsaan, toivat sille uhreja ja viettivät ilojuhlaa tämän omatekoisen jumalansa kunniaksi.42 Mutta Jumala käänsi heille selkänsä ja hylkäsi heidät, antoi heidän palvoa taivaan tähtiä. Näinhän sanotaan profeettojen kirjassa: -- Toitteko te minulle teuraita ja muita uhreja autiomaassa niiden neljänkymmenen vuoden aikana, toitteko, Israelin sukukunta?43 Molokin telttaa ja Raifan-jumalan tähteä te kannoitte, kuvia, jotka itse olitte kumarrettaviksenne tehneet! Niinpä minä siirrän teidät pois, Babylonin tuolle puolen.45 Sen teltan meidän isämme saivat perinnöksi, ja he toivat sen mukanaan vallatessaan Joosuan johdolla tämän maan kansoilta, jotka Jumala karkotti heidän tieltään. Näin oli Daavidin aikaan saakka.46 Jumala mieltyi Daavidiin, ja niin Daavid pyysi, että saisi etsiä asuinpaikan Jaakobin suvun Jumalalle.47 Mutta Salomo rakensi hänelle asuttavaksi talon! Korkein ei kuitenkaan asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa.48 Profeettahan sanoo:49 -- Taivas on minun valtaistuimeni ja maa minun jalkojeni koroke. Millaisen talon te minulle rakentaisitte, sanoo Herra, mikä olisi minun asuinsijani?50 Olenhan omin käsin tehnyt tämän kaiken!52 Onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet? He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että Vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet!54 Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan.55 Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella.57 Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa.58 He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan.