1 Jena vorto aperis de la Eternulo al Jeremia:

2 Tiele diras la Eternulo, Dio de Izrael:Enskribu al vi en libron ĉiujn vortojn, kiujn Mi diris al vi.

3 Ĉar jen venos tempo, diras la Eternulo, kiam Mi revenigos la kaptitojn de Mia popolo Izrael kaj Jehuda, diras la Eternulo, kaj Mi revenigos ilin en la landon, kiun Mi donis al iliaj patroj, kaj ili ĝin posedos.

4 Kaj jen estas la vortoj, kiujn diris la Eternulo pri Izrael kaj Jehuda:

5 Tiele diras la Eternulo:Voĉon de tumulto kaj de teruro ni aŭdas, ne de paco.

6 Demandu kaj rigardu, ĉu viro naskas? kial do Mi vidas, ke ĉiu viro tenas siajn manojn ĉe siaj lumboj, kiel naskantino, kaj ĉies vizaĝoj verdiĝis?

7 Ho ve, kiel granda estas tiu tago! ne ekzistas simila al ĝi; tempo de mizero ĝi estas por Jakob, sed li estos savita el ĝi.

8 En tiu tempo, diras la Eternulo Cebaot, Mi forrompos lian jugon de via kolo, kaj viajn ligilojn Mi disŝiros, kaj fremduloj ne plu servigos lin.

9 Sed ili servos al la Eternulo, sia Dio, kaj al David, sia reĝo, kiun Mi restarigos al ili.

10 Kaj vi ne timu, ho Mia servanto Jakob, diras la Eternulo, kaj ne tremu, ho Izrael; ĉar jen Mi savos vin el malproksime kaj vian idaron el la lando de ilia kaptiteco, kaj Jakob revenos kaj vivos trankvile kaj pace, kaj neniu lin timigos.

11 Ĉar Mi estos kun vi, diras la Eternulo, por savi vin; ĉar Mi ekstermos ĉiujn popolojn, inter kiujn Mi disĵetis vin, sed vin Mi ne ekstermos; Mi nur punos vin modere, por ke Mi ne lasu vin tute sen puno.

12 Ĉar tiele diras la Eternulo:Danĝera estas via vundo, kaj via ulcero estas dolorplena.

13 Neniu juĝos vian aferon, por sanigi vian vundon; bona kuracado ne ekzistas por vi.

14 Ĉiuj viaj amikoj forgesis vin, ili vin ne serĉas; ĉar per frapo de malamiko Mi frapis vin, per kruela puno, pro viaj multaj malbonagoj, pro la forteco de viaj pekoj.

15 Kial vi krias pri via vundo, pri via danĝera malsano? Mi tion faris al vi pro viaj multaj malbonagoj, pro la forteco de viaj pekoj.

16 Tamen ĉiuj viaj manĝegantoj estos manĝegitaj; kaj ĉiuj viaj premantoj, ĉiuj, iros en kaptitecon; viaj ruinigintoj estos ruinigitaj; kaj ĉiuj viajn rabintojn Mi faros rabitaj.

17 Mi donos al vi kuracon, kaj Mi resanigos vin de viaj vundoj, diras la Eternulo; ĉar ili nomis vin forpuŝitino, ho Cion, pri kiu neniu demandas.

18 Tiele diras la Eternulo:Jen Mi revenigos el kaptiteco la tendojn de Jakob, kaj liajn loĝejojn Mi kompatos; kaj la urbo estos konstruita sur sia monteto, kaj la templo estos starigita laŭ sia ordo.

19 Kaj eliros el ili dankado kaj voĉo de gajuloj; Mi multigos ilin, kaj ili ne malmultiĝos; Mi donos al ili honoron, kaj ili ne malaltiĝos.

20 Kaj ili havos filojn kiel antaŭe, kaj ilia komunumo forte staros antaŭ Mi, kaj Mi punos ĉiujn iliajn premintojn.

21 Kaj ilia potenculo estos el ili mem, kaj ilia reganto devenos el ilia propra mezo; Mi alproksimigos lin, kaj li aliros al Mi; ĉar kiu alia kuraĝos en sia koro alproksimiĝi al Mi? diras la Eternulo.

22 Kaj vi estos Mia popolo, kaj Mi estos via Dio.

23 Jen eliros ventego de la Eternulo en kolero, ventego detruanta; ĝi falos sur la kapon de la malpiuloj.

24 Ne kvietiĝos la flama kolero de la Eternulo, ĝis Li estos farinta kaj ĝis Li estos plenuminta la intencojn de Sia koro; en la tempo estonta vi tion komprenos.

1 Jeremialle tuli Herralta tämä sana:

4 Tässä ovat sanat, jotka Herra puhui Israelille ja Juudalle.

5 Näin hän sanoi: -- Kauhun huuto kiirii: rauha on mennyttä, vain pelkoa kaikkialla!

6 Katsokaa ympärillenne: Voiko mies synnyttää? Miksi jokainen mies pitelee vatsaansa ja voihkii kuin synnyttävä nainen? Miksi kaikkien kasvot ovat kalvenneet?

7 Voi! Suuri ja kauhea on se päivä, ei ole toista sen kaltaista. Se on ahdistuksen aika Jaakobille, mutta hän pelastuu siitä.

9 vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, jonka minä annan heille kuninkaaksi.

10 -- Älä pelkää, palvelijani Jaakob, älä kauhistu, Israel, sanoo Herra. Minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, tuon jälkeläisesi pois sieltä, missä he ovat olleet vankeina. Jaakob palaa takaisin ja elää rauhassa, huolta vailla, kun kukaan ei häntä enää uhkaa.

11 Minä olen sinun kanssasi ja pelastan sinut, sanoo Herra. Kansoista, joiden sekaan sinut hajotin, minä teen lopun, mutta sinua minä en tuhoa. Silti en jätä sinua rankaisematta, vaan oikeudenmukaisesti kuritan sinua.

12 Näin sanoo Herra: -- Parantumaton on sinun vammasi, Siion, polttava sinun haavasi.

13 Kukaan ei aja asiaasi, haavaasi ei lääkitä, se ei arpeudu.

14 Kaikki rakastajasi ovat unohtaneet sinut, eivät he sinusta välitä. Minä olen lyönyt sinua kuin vihollinen, olen kurittanut sinua kovalla kädellä monien rikoksiesi ja lukemattomien syntiesi tähden.

15 Miksi valitat vammojasi, itket tuskaasi, joka ei hellitä? Monien rikoksiesi ja lukemattomien syntiesi tähden minä olen tämän sinulle tehnyt.

16 Mutta kaikki, jotka ovat sinua syöneet, joutuvat itse surman suuhun, kaikki, jotka ovat sinua sortaneet, joutuvat itse vankeuteen. Kaikki, jotka ovat sinua ryöstäneet, joutuvat itse ryöstettäviksi, kaikki, jotka ovat sinua saalistaneet, minä annan saalistettaviksi.

18 Näin sanoo Herra: -- Minä pystytän jälleen Jaakobin teltat, minä armahdan hänen asuinsijojaan. Kaupunki rakennetaan kukkulalleen, palatsi on seisova entisellä paikallaan.

19 Sieltä kajahtaa ylistyslaulu, kuuluu iloitsevien ihmisten ääni. Minä annan kansani kasvaa, se ei enää vähene. Minä nostan sen jälleen kunniaan, sitä ei enää halveksita.

20 Silloin Jaakobin jälkeläiset elävät niin kuin minun kansani ennen eli. Heidän joukkonsa seisoo koolla vahvana minun kasvojeni edessä, mutta heidän sortajiaan minä rankaisen.

21 Heidän valtiaansa on nouseva heidän omasta joukostaan, heidän hallitsijansa on oleva yksi heistä. Minä annan hänen lähestyä itseäni, ja hän astuu eteeni. Kuka voisi niin tehdä vaarantamatta henkeään, ellen minä sallisi hänen tulla? sanoo Herra.

22 Silloin te olette jälleen minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.

23 -- Katsokaa Herran myrskyä! Viha nousee, pyörremyrsky puhkeaa, rajuilma riehuu jumalattomien pään päällä!

24 Herran hehkuva viha ei asetu, ennen kuin hän on vienyt loppuun aikeensa ja päätöksensä. Vielä tulee aika, jolloin te sen tajuatte.