Joona 2

Kala nielaisee Joonan. Hän rukoilee ja pelastuu.

1 *Matt. 12:40; Matt. 16:4; Luuk. 11:29Mutta Herra toimitti suuren kalan nielaisemaan Joonan. Ja Joona oli kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä. 2 Ja Joona rukoili Herraa, Jumalaansa, kalan sisässä 3 *Ps. 77:3; Ps. 120:1; Ps. 130:1ja sanoi:

"Minä huusin ahdistuksessani Herraa,

ja hän vastasi minulle.

Tuonelan kohdussa minä huusin apua,

ja sinä kuulit minun ääneni.

4 *Ps. 42:8Sinä syöksit minut syvyyteen,

merten sydämeen,

ja virta ympäröitsi minut,

kaikki sinun kuohusi ja aaltosi

vyöryivät minun ylitseni.

5 *Ps. 31:23Minä ajattelin:

Olen karkoitettu pois sinun silmiesi edestä.

Kuitenkin minä saan vielä katsella

sinun pyhää temppeliäsi.

6 *Ps. 18:5; Ps. 69:2Vedet piirittivät minut aina sieluun asti,

syvyys ympäröitsi minut,

kaisla kietoutui päähäni.

7 *Ps. 30:4Minä vajosin alas vuorten perustuksiin asti,

maan salvat sulkeutuivat minun ylitseni iankaikkisesti.

Mutta sinä nostit minun henkeni ylös haudasta,

Herra, minun Jumalani.

8 Kun sieluni nääntyi minussa,

minä muistin Herraa,

ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi,

sinun pyhään temppeliisi.

9 *5. Moos. 32:21; Ps. 31:7; Ps. 144:2Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia,

hylkäävät armonantajansa.

10 *Ps. 3:9; Ps. 50:14; Ps. 116:7Mutta minä tahdon uhrata sinulle

kiitoksen kaikuessa.

Mitä olen luvannut, sen minä täytän.

Herrassa on pelastus."

11 Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle.

1 Und Jehova bestellte einen großen Fisch, um Jona zu verschlingen; und Jona war im Bauche des Fisches drei Tage und drei Nächte. 2 Und Jona betete zu Jehova, seinem Gott, aus dem Bauche des Fisches und sprach: 3 Ich rief aus meiner Bedrängnis zu Jehova, und er antwortete mir; ich schrie aus dem Schoße des Scheols, du hörtest meine Stimme. 4 Denn du hattest mich in die Tiefe, in das Herz der Meere geworfen, und der Strom umschloß mich; alle deine Wogen und deine Wellen fuhren über mich hin. 5 Und ich sprach *Eig. Ich zwar sprach :Verstoßen bin ich aus deinen Augen; dennoch werde ich wieder hinschauen nach deinem heiligen Tempel. 6 Die Wasser umfingen mich bis an die Seele, die Tiefe umschloß mich, das Meergras schlang sich um mein Haupt. 7 Ich fuhr hinab zu den Gründen der Berge; der Erde Riegel waren hinter mir auf ewig. Da führtest du mein Leben aus der Grube herauf, Jehova, mein Gott. 8 Als meine Seele in mir verschmachtete, gedachte ich Jehovas, und zu dir kam mein Gebet in deinen heiligen Tempel. *O. Palast9 Die auf nichtige Götzen achten, verlassen ihre Gnade *O. ihre Güte, d. h. den, der ihre Güte ist; vergl. Ps. 144,2.

10 Ich aber werde dir opfern mit der Stimme des Lobes *O. Dankes; was ich gelobt habe, werde ich bezahlen. Bei Jehova *Eig. Jehovas ist die Rettung. Und Jehova befahl dem Fische, und er spie Jona an das Land aus.