Korkea veisu 2

Vuoropuhelu: Morsian puhuu (v. 1), ylkä vastaa (v. 2); morsian puhuu jälleen (v. 3-5). Varoitus Jerusalemin tyttärille (v. 6, 7). Kevät on tullut (v. 8-14). Viinitarhain turmelijat (v. 15). Morsian puhuu rakkaudestaan (v. 16, 17).

1 "Minä olen Saaronin kukkanen,

olen laaksojen lilja."

2 "Niinkuin lilja orjantappurain keskellä,

niin on minun armaani neitosten keskellä."

3 "Niinkuin omenapuu metsäpuitten keskellä,

niin on minun rakkaani nuorukaisten keskellä;

minä halajan istua sen varjossa,

ja sen hedelmä on minun suussani makea.

4 Hän on vienyt minut viinimajaan,

rakkaus on hänen lippunsa minun ylläni.

5 *Laul. l. 5:8Vahvistakaa minua rypälekakuilla,

virvoittakaa minua omenilla,

sillä minä olen rakkaudesta sairas."

6 *Laul. l. 8:3Hänen vasen kätensä on minun pääni alla,

ja hänen oikea kätensä halaa minua.

7 *Laul. l. 3:5; Laul. l. 8:4Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret,

gasellien tai kedon peurojen kautta:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

8 Kuule! Rakkaani tulee! Katso, tuolla hän tulee

hyppien vuorilla, kiitäen kukkuloilla.

9 Rakkaani on gasellin kaltainen

tai nuoren peuran.

Katso, tuolla hän seisoo seinämme takana,

katsellen ikkunasta sisään, kurkistellen ristikoista.

10 Rakkaani lausuu ja sanoo minulle:

"Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.

11 Sillä katso, talvi on väistynyt,

sateet ovat ohitse, ovat menneet menojaan.

12 Kukkaset ovat puhjenneet maahan,

laulun aika on tullut,

ja metsäkyyhkysen ääni kuuluu maassamme.

13 Viikunapuu tekee keväthedelmää,

viiniköynnökset ovat kukassa ja tuoksuavat.

Nouse, armaani, sinä kaunoiseni, ja tule.

14 *Laul. l. 8:13Kyyhkyseni, joka piilet

kallionkoloissa, vuorenpengermillä

anna minun nähdä kasvosi,

anna minun kuulla äänesi,

sillä suloinen on sinun äänesi

ja ihanat ovat sinun kasvosi."

15 Ottakaamme ketut kiinni, pienet ketut,

jotka viinitarhoja turmelevat,

sillä viinitarhamme ovat kukassa.

16 *Laul. l. 6:3; Laul. l. 7:10Rakkaani on minun, ja minä hänen —

hänen, joka paimentaa liljojen keskellä.

17 *Laul. l. 4:6; Laul. l. 8:14Kunnes päivä viilenee ja varjot pakenevat,

kiertele, rakkaani, kuin gaselli,

kuin nuori peura tuoksuisilla vuorilla.

1 Ich bin eine Narzisse Sarons, eine Lilie der Täler. - 2 Wie eine Lilie inmitten der Dornen, so ist meine Freundin inmitten der Töchter. -

3 Wie ein Apfelbaum unter den Bäumen des Waldes, so ist mein Geliebter inmitten der Söhne; ich habe mich mit Wonne in seinen Schatten gesetzt, und seine Frucht ist meinem Gaumen süß. 4 Er hat mich in das Haus des Weines geführt, und sein Panier über mir ist die Liebe. 5 Stärket mich mit Traubenkuchen, erquicket mich mit Äpfeln, denn ich bin krank vor Liebe! - 6 Seine Linke ist unter meinem Haupte, und seine Rechte umfaßt mich. 7 Ich beschwöre euch, Töchter Jerusalems, bei den Gazellen oder bei den Hindinnen des Feldes, daß ihr nicht wecket noch aufwecket die Liebe, bis es ihr gefällt!

8 Horch! mein Geliebter! *W. Stimme meines Geliebten! So auch nach späteren Stellen Siehe, da kommt er, springend über die Berge, hüpfend über die Hügel. 9 Mein Geliebter gleicht einer Gazelle, oder einem Jungen der Hirsche. Siehe, da steht er hinter unserer Mauer, schaut durch die Fenster, blickt durch die Gitter. 10 Mein Geliebter hob an und sprach zu mir: Mache dich auf, meine Freundin, meine Schöne, und komm! 11 Denn siehe, der Winter ist vorbei, der Regen ist vorüber, er ist dahin. 12 Die Blumen erscheinen im Lande, die Zeit des Gesanges ist gekommen, und die Stimme der Turteltaube läßt sich hören in unserem Lande. 13 Der Feigenbaum rötet seine Feigen, und die Weinstöcke sind in der Blüte, geben Duft. Mache dich auf, meine Freundin, meine Schöne, und komm!

14 Meine Taube im Geklüft der Felsen, im Versteck der Felswände, laß mich deine Gestalt sehen, laß mich deine Stimme hören; denn deine Stimme ist süß und deine Gestalt anmutig. - 15 Fanget uns die Füchse, die kleinen Füchse, welche die Weinberge verderben; denn unsere Weinberge sind in der Blüte! 16 Mein Geliebter ist mein, und ich bin sein, der unter den Lilien weidet. - 17 Bis der Tag sich kühlt und die Schatten fliehen, wende dich, sei, mein Geliebter, gleich einer Gazelle oder einem Jungen der Hirsche auf den zerklüfteten Bergen!