1 "Mutta sinä, viritä itkuvirsi Israelin ruhtinaista 2 *1. Moos. 49:9ja sano:

Mikä naarasleijona olikaan sinun äitisi

leijonain joukossa!

Se makasi nuorten jalopeurain keskellä,

kasvatti poikasiansa

3 *2. Kun. 23:31; Jer. 22:10ja sai ylenemään yhden poikasistaan:

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

4 Mutta kansat kuulivat siitä:

se pyydystettiin heidän kuoppaansa

ja vietiin turpakoukussa Egyptin maahan.

5 *2. Kun. 24:18Kun emo näki, että viipyi,

että hukkui hänen toivonsa,

otti se toisen poikasistaan,

sai sen nuoreksi jalopeuraksi.

6 Se käyskenteli leijonain keskellä,

siitä tuli nuori jalopeura,

se oppi saalista raatelemaan,

se söi ihmisiä.

7 Se ryhtyi heidän leskiinsä

ja teki autioiksi heidän kaupunkinsa,

ja maa ja kaikki, mitä siinä on,

kauhistui sen ärjynnän äänestä.

8 Silloin kansat maakunnista yltympäri

asettivat ja virittivät sille verkkonsa;

se pyydystettiin heidän kuoppaansa.

9 *2. Kun. 25:6Ja se pantiin häkkiin, turpakoukkuun

ja vietiin Baabelin kuninkaan eteen.

Se vietiin vuorilinnoihin,

ettei sen ääni enää kuuluisi

Israelin vuorille.

10 Sinun äitisi oli sinulle kuin verevä viinipuu,

veden ääreen istutettu.

Se tuli runsaasta vedestä

hedelmöitseväksi

ja tuuhealehväiseksi.

11 Siihen tuli ylväitä oksia

hallitsijain valtikoiksi,

ja sen runko kohosi korkealle

tiheän lehvistön keskellä

ja näkyi kauas

korkeana ja runsas-oksaisena.

12 *Hes. 17:10; Hoos. 13:15Mutta se temmattiin vihaisesti irti,

viskattiin maahan,

ja itätuuli kuivasi sen hedelmät,

ne revittiin hajalleen,

ja sen ylväät oksat kuivuivat,

ne kulutti tuli.

13 Nyt se on istutettuna erämaahan,

kuivaan ja janoiseen maahan.

14 *2. Aik. 36:11,19Ja sen valtaoksasta on lähtenyt tuli,

se on kuluttanut sen hedelmät,

ja ylvästä oksaa hallitusvaltikaksi

ei siinä enää ole."

Itkuvirsi tämä oli oleva, ja itkuvirsi siitä on tullut.

1 Moreover take thou up a lamentation for the princes of Israel, 2 And say, What is thy mother? A lioness: she lay down among lions, she nourished her whelps among young lions. 3 And she brought up one of her whelps: it became a young lion, and it learned to catch the prey; it devoured men. 4 The nations also heard of him; he was taken in their pit, and they brought him with chains unto the land of Egypt. 5 Now when she saw that she had waited, and her hope was lost, then she took another of her whelps, and made him a young lion. 6 And he went up and down among the lions, he became a young lion, and learned to catch the prey, and devoured men. 7 And he knew their desolate palaces, and he laid waste their cities; and the land was desolate, and the fulness thereof, by the noise of his roaring.*19.7 their desolate…: or, their widows*19.7 the fulness…: or, all it containeth 8 Then the nations set against him on every side from the provinces, and spread their net over him: he was taken in their pit. 9 And they put him in ward in chains, and brought him to the king of Babylon: they brought him into holds, that his voice should no more be heard upon the mountains of Israel.*19.9 in chains: or, in hooks

10 Thy mother is like a vine in thy blood, planted by the waters: she was fruitful and full of branches by reason of many waters.*19.10 in…: or, in thy quietness, or, in thy likeness 11 And she had strong rods for the sceptres of them that bare rule, and her stature was exalted among the thick branches, and she appeared in her height with the multitude of her branches. 12 But she was plucked up in fury, she was cast down to the ground, and the east wind dried up her fruit: her strong rods were broken and withered; the fire consumed them. 13 And now she is planted in the wilderness, in a dry and thirsty ground. 14 And fire is gone out of a rod of her branches, which hath devoured her fruit, so that she hath no strong rod to be a sceptre to rule. This is a lamentation, and shall be for a lamentation.