1 Tessalonicenses 3

Paavali sanoo ikävänsä pakottamana lähettäneensä Timoteuksen tessalonikalaisten tykö 1-5 ja nyt iloitsevansa hänen tuomistaan hyvistä sanomista 6-10 ja rukoilee, että he yhä kasvaisivat rakkaudessa ja pyhyydessä 11-13.

1 *Ap. t. 17:15Sentähden me, kun emme enää voineet kestää kauemmin, päätimme jäädä yksinämme Ateenaan, 2 ja lähetimme Timoteuksen, veljemme ja Jumalan palvelijan Kristuksen evankeliumissa, vahvistamaan teitä ja rohkaisemaan teitä uskossanne, 3 *Ap. t. 14:22; Ef. 3:13; 2. Tess. 1:4; 2. Tim. 3:12ettei kukaan horjuisi näissä ahdingoissa. Sillä itse te tiedätte, että meidät on semmoisiin pantu. 4 Sanoimmehan, kun olimme teidän tykönänne, teille jo edeltäpäin, että meidän oli ahdinkoon joutuminen, niinkuin on käynytkin ja te tiedätte käyneen. 5 *Fil. 2:16Sentähden minä, kun en enää jaksanut kestää kauemmin, lähetinkin tiedustelemaan teidän uskoanne, ettei vain kiusaaja liene teitä kiusannut ja meidän vaivannäkömme mennyt hukkaan.

6 *Ap. t. 18:5; 1. Tess. 2:17Mutta nyt, kun Timoteus tuli teidän tyköänne meidän tykömme ja toi meille ilosanoman teidän uskostanne ja rakkaudestanne ja siitä, että te aina pidätte meitä rakkaassa muistossa ikävöiden meitä nähdäksenne niinkuin mekin teitä: 7 sentähden olemme teidän uskostanne, veljet, saaneet lohdutusta teihin nähden kaikessa hädässämme ja ahdistuksessamme; 8 sillä nyt me elämme, jos te seisotte lujina Herrassa. 9 Kuinka voimmekaan kyllin kiittää Jumalaa teidän tähtenne kaikesta siitä ilosta, mikä meillä teistä on Jumalamme edessä! 10 *Room. 1:10-11Öin ja päivin me mitä hartaimmin rukoilemme saadaksemme nähdä teidän kasvonne ja täyttää sen, mitä teidän uskostanne puuttuu.

11 Mutta hän itse, meidän Jumalamme ja Isämme, ja meidän Herramme Jeesus ohjatkoon meidän tiemme teidän tykönne. 12 *1. Piet. 1:22Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan, 13 *Matt. 25:31; 1. Kor. 1:8; Ef. 1:4; Fil. 1:10; 1. Tess. 5:23; 2. Tess. 1:7; 2. Tess. 2:17; Juud. 1:14; Ilm. 14:5vahvistaaksensa teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa.

1 C’est pourquoi, impatients que nous étions, et nous décidant à rester seuls à Athènes, 2 nous envoyâmes *Ac 16:1.Ro 16:21.Ph 2:19.Timothée, notre frère, ministre de Dieu dans l’Évangile de Christ, pour vous affermir et vous exhorter au sujet de votre foi, 3 *Ép 3:13.Ph 1:14.afin que personne ne fût ébranlé au milieu des tribulations présentes; car vous savez vous-mêmes *Ac 14:22.2 Ti 3:12.que nous sommes destinés à cela. 4 Et lorsque nous étions auprès de vous, nous vous annoncions d’avance que nous serions exposés à des tribulations, comme cela est arrivé, et comme vous le savez. 5 Ainsi, dans mon impatience, j’envoyai m’informer de votre foi, dans la crainte que le tentateur ne vous eût tentés, et que nous n’eussions travaillé en vain.

Joie et vœux de l’apôtre à l’occasion des nouvelles apportées par Timothée

6 Mais Timothée, récemment arrivé ici de chez vous, nous a donné de bonnes nouvelles de votre foi et de votre charité, et nous a dit que vous avez toujours de nous un bon souvenir, désirant nous voir comme nous désirons aussi vous voir. 7 En conséquence, frères, au milieu de toutes nos calamités et de nos tribulations, nous avons été consolés à votre sujet, à cause de votre foi. 8 Car maintenant nous vivons, puisque vous demeurez fermes dans le Seigneur. 9 Quelles actions de grâces, en effet, nous pouvons rendre à Dieu à votre sujet, pour toute la joie que nous éprouvons à cause de vous, devant notre Dieu! 10 *Ro 1:10,11; 5:23.2 Ti 1:4.Nuit et jour, nous le prions avec une extrême ardeur de nous permettre de vous voir, et de compléter ce qui manque à votre foi. 11 Que Dieu lui-même, notre Père, et notre Seigneur Jésus, aplanissent notre route pour que nous allions à vous! 12 Que le Seigneur augmente de plus en plus parmi vous, et à l’égard de tous, cette charité que nous avons nous-mêmes pour vous, 13 *1 Co 1:8.1 Th 5:23.2 Th 2:17.afin d’affermir vos cœurs pour qu’ils soient irréprochables dans la sainteté devant Dieu notre Père, lors de l’avènement de notre Seigneur Jésus avec tous ses saints!