1 Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:

2 "Niin totta kuin Jumala elää,

joka on ottanut minulta oikeuteni,

ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:

3 niin kauan kuin minussa vielä henkeä on

ja Jumalan henkäystä sieramissani,

4 eivät minun huuleni puhu petosta,

eikä kieleni vilppiä lausu.

5 Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan.

Siihen asti kunnes henkeni heitän,

en luovu hurskaudestani.

6 *1. Kor. 4:4Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä;

yhdestäkään elämäni päivästä

omatuntoni ei minua soimaa.

7 Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman

ja vastustajani niinkuin väärän.

8 *Luuk. 12:20Mitä toivoa on riettaalla,

kun Jumala katkaisee hänen elämänsä,

kun hän tempaa pois hänen sielunsa?

9 *Sananl. 28:9; Miika 3:4; Joh. 9:31Kuuleeko Jumala hänen huutonsa,

kun ahdistus häntä kohtaa?

10 Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta,

huutaa Jumalaa joka aika?

11 Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi;

en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.

12 Katso, itse olette kaikki sen nähneet;

miksi te turhia kuvittelette?

13 Tämä on jumalattoman ihmisen osa,

Jumalan varaama,

tämä on perintöosa,

jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.

14 *2. Kun. 10:7; Job 18:19Jos hänellä on paljonkin lapsia,

ovat ne miekan omia;

eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.

15 Jotka häneltä jäävät,

ne saattaa rutto hautaan,

eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.

16 Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa

ja kasaa vaatteita kuin savea,

17 *Sananl. 13:22; Sananl. 28:8; Saarn. 2:26kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä,

ja viaton perii hopean.

18 Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka,

se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.

19 Rikkaana hän menee levolle:

'Ei häviä mitään';

hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.

20 Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet,

yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.

21 Itätuuli vie hänet,

niin että hän menee menojaan,

ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.

22 Jumala ampuu häneen nuolensa

säälimättä;

hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.

23 *Valit. 2:15Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä

ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."

1 Job again took up his parable, and said,

2 "As God lives, who has taken away my right,

the Almighty, who has made my soul bitter

3 (for the length of my life is still in me,

and the spirit of God is in my nostrils);

4 surely my lips will not speak unrighteousness,

neither will my tongue utter deceit.

5 Far be it from me that I should justify you.

Until I die I will not put away my integrity from me.

6 I hold fast to my righteousness, and will not let it go.

My heart will not reproach me so long as I live.

7 "Let my enemy be as the wicked.

Let him who rises up against me be as the unrighteous.

8 For what is the hope of the godless, when he is cut off,

when God takes away his life?

9 Will God hear his cry when trouble comes on him?

10 Will he delight himself in the Almighty,

and call on God at all times?

11 I will teach you about the hand of God.

I will not conceal that which is with the Almighty.

12 Behold, all of you have seen it yourselves;

why then have you become altogether vain?

13 "This is the portion of a wicked man with God,

the heritage of oppressors, which they receive from the Almighty.

14 If his children are multiplied, it is for the sword.

His offspring will not be satisfied with bread.

15 Those who remain of him will be buried in death.

His widows will make no lamentation.

16 Though he heap up silver as the dust,

and prepare clothing as the clay;

17 he may prepare it, but the just will put it on,

and the innocent will divide the silver.

18 He builds his house as the moth,

as a booth which the watchman makes.

19 He lies down rich, but he will not do so again.

He opens his eyes, and he is not.

20 Terrors overtake him like waters.

A storm steals him away in the night.

21 The east wind carries him away, and he departs.

It sweeps him out of his place.

22 For it hurls at him, and does not spare,

as he flees away from his hand.

23 Men will clap their hands at him,

and will hiss him out of his place.