1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:

2 "Kuinka kauan sinä senkaltaisia haastat

ja suusi puheet ovat kuin raju myrsky?

3 *Jumalako vääristäisi oikeuden,

Kaikkivaltiasko vääristäisi vanhurskauden?

4 Jos lapsesi tekivät syntiä häntä vastaan,

niin hän hylkäsi heidät heidän rikoksensa valtaan.

5 Jos sinä etsit Jumalaa

ja anot Kaikkivaltiaalta armoa,

6 jos olet puhdas ja rehellinen,

silloin hän varmasti heräjää sinun avuksesi

ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.

7 Silloin sinun alkusi näyttää vähäiseltä,

mutta loppuaikasi varttuu ylen suureksi.

8 Sillä kysypä aikaisemmalta sukupolvelta,

tarkkaa, mitä heidän isänsä ovat tutkineet.

9 *Mehän olemme eilispäivän lapsia

emmekä mitään tiedä,

päivämme ovat vain varjo maan päällä.

10 He sinua opettavat ja sanovat sinulle,

tuovat ilmi sanat sydämestään:

11 'Kasvaako kaisla siinä, missä ei ole rämettä?

rehottaako ruoko siinä, missä ei ole vettä?

12 Vielä vihreänä ollessaan,

ennenaikaisena leikattavaksi,

se kuivettuu ennen kuin mikään muu heinä.

13 *Niin käy kaikkien niiden,

jotka unhottavat Jumalan,

ja jumalattoman toivo katoaa,

14 hänen, jonka uskallus on langan varassa,

jonka turvana on hämähäkinverkko.

15 *Hän nojaa taloonsa, mutta se ei seiso,

hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä.

16 Hän on rehevänä auringon paisteessa,

ja hänen vesansa leviävät yli puutarhan.

17 Hänen juurensa kietoutuvat kiviroukkioon,

hän kiinnittää katseensa kivitaloon.

18 Mutta kun Jumala hävittää hänet

hänen paikastansa,

niin se kieltää hänet: En ole sinua koskaan nähnyt.

19 Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo,

ja tomusta kasvaa toisia.'

20 Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta

eikä tartu pahantekijäin käteen.

21 *Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla

ja huulesi riemulla.

22 Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä,

ja jumalattomien majaa ei enää ole."