1 Erämaa ja hietikko iloitsee,
aromaa riemuitsee ja kukoistaa kuin lilja.
2 Se kauniisti kukoistaa
ja iloitsee ilolla ja riemulla.
Sille annetaan Libanonin kunnia,
Karmelin ja Saaronin ihanuus.
He saavat nähdä Herran kunnian,
meidän Jumalamme ihanuuden.
3 Vahvistakaa hervonneet kädet,
voimistakaa horjuvat polvet.
4 Sanokaa hätääntyneille sydämille:
"Olkaa lujat, älkää peljätkö.
Katso, teidän Jumalanne!
Kosto tulee, Jumalan rangaistus.
Hän tulee ja pelastaa teidät."
5 Silloin avautuvat sokeain silmät
ja kuurojen korvat aukenevat.
6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura
ja mykän kieli riemuun ratkeaa;
sillä vedet puhkeavat erämaahan
ja aromaahan purot.
7 Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi
ja kuiva maa vesilähteiksi.
Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat,
kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
8 Ja siellä on oleva valtatie,
ja sen nimi on "pyhä tie":
sitä ei kulje saastainen;
se on heitä itseänsä varten.
Joka sitä tietä kulkee, ei eksy
— eivät hullutkaan.
9 Ei ole siellä leijonaa,
ei nouse sinne raateleva peto;
ei sellaista siellä tavata:
lunastetut sitä kulkevat.
10 Niin Herran vapahdetut palajavat
ja tulevat Siioniin riemuiten,
päänsä päällä iankaikkinen ilo.
Riemu ja ilo saavuttavat heidät,
mutta murhe ja huokaus pakenevat.