Deuteronômio 15

Année de relâche. Esclaves Hébreux. Rachat des premiers-nés.

1 De sept en sept ans tu célébreras l’année de relâche. 2 Et c’est ici la manière de célébrer l’année de relâche. Que tout homme ayant droit d’exiger quelque chose que ce soit, qu’il puisse exiger de son prochain, donnera relâche, et ne l’exigera point de son prochain ni de son frère, quand on aura proclamé le relâche, en l’honneur de l’Eternel. 3 Tu pourras exiger de l’étranger ; mais quand tu auras à faire avec ton frère, tu lui donneras du relâche ; 4 Afin qu’il n’y ait au milieu de toi aucun pauvre ; car l’Eternel te bénira certainement au pays que l’Eternel ton Dieu te donne en héritage pour le posséder. 5 Pourvu seulement que tu obéisses à la voix de l’Eternel ton Dieu, et que tu prennes garde à faire ces commandements que je te prescris aujourd’hui. 6 Parce que l’Eternel ton Dieu t’aura béni comme il t’en a parlé, tu prêteras sur gages à plusieurs nations, et tu n’emprunteras point sur gages. Tu domineras sur plusieurs nations, et elles ne domineront point sur toi. 7 Quand un de tes frères sera pauvre au milieu de toi, en quelque lieu de ta demeure, dans le pays que l’Eternel ton Dieu te donne, tu n’endurciras point ton coeur, et tu ne resserreras point ta main à ton frère, qui sera pauvre. 8 Mais tu ne manqueras pas de lui ouvrir ta main, et de lui prêter sur gages, autant qu’il en aura besoin pour son indigence, dans laquelle il se trouvera. 9 Prends garde à toi, que tu n’aies dans on coeur quelque méchante intention, et que tu ne dises : La septième année, qui est l’année de relâche, approche ; et que ton oeil étant malin contre ton frère pauvre, afin de ne lui rien donner, il ne crie à l’Eternel contre toi, et qu’il n’y ait du péché en toi. 10 Tu ne manqueras point de lui donner, et ton coeur ne lui donnera point à regret ; car à cause de cela l’Eternel ton Dieu te bénira dans toute ton oeuvre, et dans tout ce à quoi tu mettras la main. 11 Car il ne manquera pas de pauvres au pays ; c’est pourquoi je te commande, en disant : Ne manque point d’ouvrir ta main à ton frère, savoir, à l’affligé, et au pauvre de ton peuple en ton pays. 12 Quand quelqu’un d’entre tes frères, soit Hébreu ou Hébreue, te sera vendu, il te servira six ans ; mais en la septième année tu le renverras libre de chez toi. 13 Et quand tu le renverras libre de chez toi, tu ne le renverras point vide. 14 Tu ne manqueras pas de le charger de quelque chose de ton troupeau, de ton aire, et de ta cuve ; tu lui donneras de ce en quoi l’Eternel ton Dieu t’aura béni. 15 Et qu’il te souvienne que tu as été esclave au pays d’Egypte, et que l’Eternel ton Dieu t’en a racheté ; et c’est pour cela que je te commande ceci aujourd’hui. 16 Mais s’il arrive qu’il te dise : Que je ne sorte point de chez toi ; parce qu’il t’aime, toi, et ta maison, et qu’il se trouve bien avec toi ; 17 Alors tu prendras une alêne, et tu lui perceras l’oreille contre la porte, et il sera ton serviteur à toujours, tu en feras de même à ta servante. 18 Qu’il ne te soit point fâcheux de le renvoyer libre de chez toi, car il t’a servi six ans, qui est le double du salaire du mercenaire ; et l’Eternel ton Dieu te bénira en tout ce que tu feras. 19 Tu sanctifieras à l’Eternel ton Dieu tout premier-né mâle qui naîtra de ton gros ou menu bétail. Tu ne laboureras point avec le premier-né de ta vache ; et tu ne tondras point le premier-né de tes brebis. 20 Tu le mangeras, toi et ta famille, chaque année en la présence de l’Eternel ton Dieu, au lieu que l’Eternel aura choisi. 21 Mais s’il a quelque défaut, tellement qu’il soit boiteux ou aveugle, ou qu’il ait quelque autre mauvais défaut, tu ne le sacrifieras point à l’Eternel ton Dieu ; 22 Mais tu le mangeras au lieu de ta demeure. Celui qui est souillé, et celui qui est net en mangeront, comme on mange du daim, et du cerf. 23 Seulement tu n’en mangeras point le sang, mais tu le répandras sur la terre, comme de l’eau.

Vapautusvuosi ja orjien vapauttaminen. Karjan esikoisia koskevia määräyksiä.

1 *2. Moos. 23:10; 3. Moos. 25:3"Joka seitsemäs vuosi pane toimeen vapautus. 2 Ja näin on vapautuksesta määrätty: jokainen saamamies luopukoon siitä, minkä hän on lähimmäiselleen lainannut, älköönkä velkoko lähimmäistänsä ja veljeänsä, sillä silloin on Herran kunniaksi vapautus julistettu. 3 Vierasta saat velkoa, mutta luovu siitä, mitä sinulla on saamista veljeltäsi. 4 Tosin ei köyhää sinun keskuudessasi tulisi ollakaan, sillä Herra on runsaasti siunaava sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi ja jonka saat ottaa omaksesi, 5 jos vain kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja tarkoin noudatat kaikkia näitä käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan. 6 *5. Moos. 28:12Sillä Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua, niinkuin hän on sinulle puhunut; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun ei tarvitse lainaa ottaa, ja sinä vallitset monia kansoja, mutta he eivät vallitse sinua.

7 *3. Moos. 25:35; 1. Joh. 3:17Jos sinun keskuudessasi on joku köyhä, joku veljesi jossakin porttiesi sisäpuolella siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa, niin älä kovenna sydäntäsi äläkä sulje kättäsi köyhältä veljeltäsi, 8 *Matt. 5:42; Luuk. 6:34vaan avaa auliisti kätesi hänelle ja lainaa mielelläsi, mitä hän puutteessansa tarvitsee. 9 Varo, ettei sydämessäsi synny tämä paha ajatus: 'Seitsemäs vuosi, vapautusvuosi, on lähellä', ja ettet sen tähden katso karsaasti köyhää veljeäsi etkä anna hänelle mitään. Jos hän silloin huutaa sinun tähtesi Herran puoleen, niin sinä joudut syyhyn. 10 *2. Kor. 9:7Anna mielelläsi hänelle, älköönkä sydämesi olko vastahakoinen antaessasi, sillä lahjasi tähden on Herra, sinun Jumalasi, siunaava sinua kaikissa töissäsi, kaikessa, mihin ryhdyt. 11 *Matt. 26:11; Joh. 12:8Koska köyhiä ei koskaan puutu maasta, sentähden käsken minä sinua näin: Avaa auliisti kätesi veljellesi, kurjalle ja köyhälle, joita sinun maassasi on.

12 *2. Moos. 21:2; 3. Moos. 25:39; Jer. 34:14Jos joku veljesi, hebrealainen mies tai nainen, on myynyt itsensä sinulle ja palvellut sinua kuusi vuotta, niin päästä hänet seitsemäntenä vuotena luotasi vapaaksi, 13 ja kun päästät hänet luotasi vapaaksi, niin älä lähetä häntä tyhjin käsin. 14 Vaan sälytä hänen selkäänsä runsaasti lahjoja laumastasi, puimatantereeltasi ja kuurnastasi; anna hänellekin siitä, millä Herra, sinun Jumalasi, on sinua siunannut. 15 Muista, että itse olit orjana Egyptin maassa ja että Herra, sinun Jumalasi, vapahti sinut. Sentähden minä tänä päivänä annan sinulle tämän käskyn. 16 *2. Moos. 21:5Mutta jos hän sanoo sinulle: 'En tahdo lähteä luotasi', koska hän rakastaa sinua ja sinun perhettäsi ja koska hänen on ollut sinun luonasi hyvä olla, 17 niin ota naskali ja pistä se hänen korvansa läpi oveen; olkoon hän sitten sinun orjasi ainiaan. Samoin tee myös orjattarellesi. 18 Älköön sinusta olko vaikeata päästää häntä luotasi vapaaksi: onhan hänestä kuutena vuotena ollut sinulle kahta vertaa suurempi hyöty kuin palkkalaisesta. Ja Herra, sinun Jumalasi, on siunaava sinua kaikessa, mitä teet.

19 *2. Moos. 13:2; 2. Moos. 34:19; 4. Moos. 3:13; 4. Moos. 8:17Kaikki urospuoliset esikoiset, jotka syntyvät raavaskarjassasi ja pikkukarjassasi, pyhitä Herralle, Jumalallesi; raavaasi esikoisella älä työtä tee, älä myöskään keritse lampaasi esikoista. 20 *5. Moos. 12:11Herran, sinun Jumalasi, edessä syö perheinesi se joka vuosi siinä paikassa, jonka Herra valitsee. 21 *3. Moos. 22:20; 5. Moos. 17:1; Mal. 1:8,13Jos siinä on joku vamma, jos se ontuu tai on sokea tai jos sillä on joku muu paha vamma, mikä tahansa, niin älä uhraa sitä Herralle, sinun Jumalallesi. 22 Syö se porttiesi sisäpuolella; niin hyvin saastainen kuin puhdas saakoon syödä sitä, niinkuin syödään gasellia tai peuraa. 23 *1. Moos. 9:4; 3. Moos. 17:10; 5. Moos. 12:16,23Vain verta älä syö; vuodata se maahan niinkuin vesi."