Deuteronômio 31

Moïse confirme Josué pour son successeur.

1 Puis Moïse s’en alla, et tint ces discours à tout Israël ; 2 Et leur dit : Je suis aujourd’hui âgé de six vingts ans, je ne pourrai plus aller ni venir ; aussi l’Eternel m’a dit : Tu ne passeras point ce Jourdain. 3 L’Eternel ton Dieu passera lui-même devant toi ; il exterminera ces nations-là devant toi, et tu posséderas leur pays ; et Josué est celui qui doit passer devant toi, comme l’Eternel en a parlé. 4 Et l’Eternel leur fera comme il a fait à Sihon et à Hog, Rois des Amorrhéens, et à leurs pays, lesquels il a exterminés. 5 Et l’Eternel les livrera devant vous, et vous leur ferez entièrement selon le commandement que je vous ai prescrit. 6 Fortifiez-vous donc et vous renforcez ; ne craignez point, et ne soyez point effrayés à cause d’eux ; car c’est l’Eternel ton Dieu qui marche avec toi ; il ne te délaissera point, et ne t’abandonnera point. 7 Et Moïse appela Josué, et lui dit en la présence de tout Israël : Fortifie-toi, et te renforce, car tu entreras avec ce peuple au pays que l’Eternel a juré à leurs pères de leur donner, et c’est toi qui les en mettras en possession. 8 Car l’Eternel, qui est celui qui marche devant toi, sera lui-même avec toi ; il ne te délaissera point, et ne t’abandonnera point ; ne crains donc point, et ne sois point effrayé. 9 Or Moïse écrivit cette Loi, et la donna aux Sacrificateurs, enfants de Lévi, qui portaient l’Arche de l’alliance de l’Eternel, et à tous les Anciens d’Israël. 10 Et Moïse leur commanda, en disant : De sept ans en sept ans, au temps précis de l’année de relâche, en la fête des Tabernacles ; 11 Quand tout Israël sera venu pour comparaître devant la face de l’Eternel ton Dieu, au lieu qu’il aura choisi, tu liras alors cette Loi devant tout Israël, eux l’entendant. 12 Ayant assemblé le peuple, hommes et femmes, et leurs petits enfants, et ton étranger qui sera dans tes portes, afin qu’ils l’entendent, et qu’ils apprennent à craindre l’Eternel votre Dieu, et qu’ils prennent garde de faire toutes les paroles de cette Loi. 13 Et que leurs enfants qui n’en auront point eu connaissance, l’entendent, et apprennent à craindre l’Eternel votre Dieu tous les jours que vous serez vivants sur la terre pour laquelle posséder vous passez le Jourdain. 14 Alors l’Eternel dit à Moïse : Voici, le jour de ta mort est proche, appelle Josué, et présentez-vous au Tabernacle d’assignation, afin que je l’instruise de sa charge. Moïse donc et Josué allèrent, et se présentèrent au Tabernacle d’assignation. 15 Et l’Eternel apparut sur le Tabernacle dans la colonne de nuée ; et la colonne de nuée s’arrêta sur l’entrée du Tabernacle. 16 Et l’Eternel dit à Moïse : Voici, tu t’en vas dormir avec tes pères, et ce peuple se lèvera, et paillardera après les dieux des étrangers qui sont au pays où il va, pour être parmi eux, et il m’abandonnera, et enfreindra mon alliance que j’ai traitée avec lui. 17 En ce jour-là ma colère s’enflammera contre lui ; je les abandonnerai, je cacherai ma face d’eux, il sera exposé en proie, plusieurs maux et angoisses le trouveront ; et il dira en ce jour-là : N’est-ce pas à cause que mon Dieu n’est point au milieu de moi, que ces maux-ci m’ont trouvé ? 18 En ce jour-là, dis-je, je cacherai entièrement ma face, à cause de tout le mal qu’il aura fait, parce qu’il se sera détourné vers d’autres dieux. 19 Maintenant donc écrivez ce cantique, et l’enseignez aux enfants d’Israël ; mets-le dans leur bouche, afin que ce cantique me serve de témoin contre les enfants d’Israël. 20 Car je l’introduirai en la terre découlante de lait et de miel, de laquelle j’ai juré à ses pères, et il mangera et sera rassasié, et engraissé ; puis il se détournera vers d’autres dieux, et ils les serviront, et ils m’irriteront par mépris, et enfreindront mon alliance. 21 Et il arrivera que quand plusieurs maux et angoisses les auront trouvés, ce cantique déposera contre eux comme témoin ; parce qu’il ne sera point oublié pour n’être plus en la bouche de leur postérité ; car je connais leur imagination, et ce qu’ils font déjà aujourd’hui, avant que je les introduise au pays duquel j’ai juré. 22 Ainsi Moïse écrivit ce cantique en ce jour-là, et l’enseigna aux enfants d’Israël. 23 Et l’Eternel commanda à Josué, fils de Nun, en disant : Fortifie-toi, et te renforce, car c’est toi qui introduiras les enfants d’Israël au pays duquel je leur ai juré ; et je serai avec toi. 24 Et il arriva que quand Moïse eut achevé d’écrire les paroles de cette Loi dans un livre, sans qu’il en manquât rien ; 25 Il commanda aux Lévites qui portaient l’Arche de l’alliance de l’Eternel, en disant : 26 Prenez ce livre de la Loi, et mettez-le à côté de l’Arche de l’alliance de l’Eternel votre Dieu, et il sera là pour témoin contre toi. 27 Car je connais ta rébellion et ton cou roide. Voici, moi étant encore aujourd’hui avec vous, vous avez été rebelles contre l’Eternel, combien plus donc le serez-vous après ma mort ? 28 Faites assembler vers moi tous les Anciens de vos Tribus, et vos officiers, et je dirai ces paroles, eux les entendant, et j’appellerai à témoin contr’eux les cieux et la terre. 29 Car je sais qu’après ma mort vous ne manquerez point de vous corrompre, et que vous vous détournerez de la voie que je vous ai prescrite ; mais à la fin il vous arrivera du mal, parce que vous aurez fait ce qui déplaît à l’Eternel, en l’irritant par les oeuvres de vos mains. 30 Ainsi Moïse prononça les paroles de ce cantique-ci sans qu’il s’en manquât rien, toute l’assemblée d’Israël l’entendant.

Joosua määrätään Mooseksen seuraajaksi. Lain säilyttäminen ja opettaminen. Mooseksen virren johdanto.

1 Ja Mooses meni ja puhui kaikelle Israelille nämä sanat; 2 *4. Moos. 20:12; 4. Moos. 27:12; 5. Moos. 3:26; 5. Moos. 32:52; 5. Moos. 34:7hän sanoi heille: "Minä olen nyt sadan kahdenkymmenen vuoden vanha; en voi enää mennä ja tulla, ja Herra on sanonut minulle: 'Sinä et mene tämän Jordanin yli'. 3 *4. Moos. 27:18Mutta Herra, sinun Jumalasi, kulkee sinun edelläsi. Hän tuhoaa nämä kansat sinun tieltäsi, ja sinä lasket heidät valtasi alle. Joosua kulkee sinun edelläsi, niinkuin Herra on puhunut. 4 *4. Moos. 21:24,35Ja Herra tekee heille, niinkuin hän teki Siihonille ja Oogille, tuhoamillensa amorilaisten kuninkaille, ja heidän maallensa. 5 *5. Moos. 7:2Herra antaa heidät teille alttiiksi; tehkää heille aivan sen käskyn mukaan, jonka minä olen teille antanut. 6 *5. Moos. 7:21; Joos. 1:5; Hebr. 13:5Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua."

7 *4. Moos. 27:23; 5. Moos. 3:28Ja Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin läsnä ollessa: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Herra heidän isillensä vannotulla valalla on luvannut antaa heille, ja sinä jaat sen heille perinnöksi. 8 Ja Herra itse käy sinun edelläsi, hän on sinun kanssasi, hän ei jätä sinua eikä hylkää sinua; älä pelkää äläkä arkaile."

9 Ja Mooses kirjoitti tämän lain ja antoi sen papeille, leeviläisille, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, ja kaikille Israelin vanhimmille. 10 Ja Mooses käski heitä sanoen: "Joka seitsemäs vuosi, määrättynä aikana vapautusvuonna, lehtimajanjuhlassa, 11 *Neh. 8:1kun koko Israel tulee Herran, sinun Jumalasi, kasvojen eteen siinä paikassa, jonka hän valitsee, lue tämä laki koko Israelin läsnäollessa, heidän kuultensa. 12 Kokoa kansa, miehet, naiset ja lapset sekä muukalaiset, jotka asuvat porttiesi sisäpuolella, että he kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin pitämään kaikki tämän lain sanat, 13 ja että heidän lapsensa, jotka eivät vielä sitä tunne, kuulisivat sen ja oppisivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, niin kauan kuin elätte siinä maassa, johon menette Jordanin yli, ottamaan sen omaksenne."

14 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Katso, lähestyy aika, jolloin sinun on kuoltava. Kutsu Joosua, ja asettukaa ilmestysmajaan, niin minä asetan hänet virkaansa." Niin Mooses ja Joosua menivät ja asettuivat ilmestysmajaan. 15 Niin Herra ilmestyi majassa pilvenpatsaassa, ja pilvenpatsas seisahtui majan ovelle. 16 Ja Herra sanoi Moosekselle: "Katso, sinä käyt lepäämään isiesi tykö; silloin tämä kansa nousee ja lähtee haureudessa kulkemaan vieraiden jumalien jäljessä, joita palvellaan siinä maassa, johon se menee, ja hylkää minut ja rikkoo liiton, jonka minä olen tehnyt sen kanssa. 17 Sinä päivänä minun vihani syttyy sitä vastaan, ja minä hylkään heidät ja peitän kasvoni heiltä, niin että he joutuvat tuhon omiksi, ja suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä. Sinä päivänä se sanoo: 'Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet minua sen tähden, ettei minun Jumalani ole minun keskelläni?' 18 Mutta sinä päivänä minä kokonaan peitän kasvoni kaiken sen pahan tähden, mitä he ovat tehneet, kun ovat kääntyneet muiden jumalien puoleen.

19 Ja nyt kirjoittakaa itsellenne tämä virsi. Opeta se israelilaisille ja pane se heidän suuhunsa, että tämä laulu olisi minulle todistajana israelilaisia vastaan. 20 Sillä minä vien heidät siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen luvannut heidän isillensä, maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, ja he syövät ja tulevat ravituiksi ja lihaviksi; mutta he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja palvelevat niitä ja pitävät minua pilkkanaan ja rikkovat minun liittoni. 21 Ja kun suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat heitä, niin tämä laulu on oleva todistajana heitä vastaan, eikä se ole unhottuva heidän jälkeläistensä suusta. Sillä minä tiedän heidän aikeensa, joita he hautovat jo ennenkuin minä olen vienyt heidät siihen maahan, josta minä olen valan vannonut." 22 Ja Mooses kirjoitti tämän laulun sinä päivänä ja opetti sen israelilaisille.

23 Ja hän asetti virkaan Joosuan, Nuunin pojan, ja sanoi: "Ole luja ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset siihen maahan, jonka minä valalla vannoen olen heille luvannut, ja minä olen sinun kanssasi".

24 Ja kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan tämän lain sanat, alusta loppuun asti, 25 käski hän leeviläisiä, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, sanoen: 26 "Ottakaa tämä lain kirja ja pankaa se Herran, teidän Jumalanne, liitonarkin sivulle, olemaan siellä todistajana sinua vastaan. 27 Sillä minä tunnen sinun tottelemattomuutesi ja uppiniskaisuutesi. Katso, minun vielä eläessäni teidän kanssanne te olette niskoitelleet Herraa vastaan; saati sitten minun kuoltuani! 28 Kootkaa minun luokseni kaikki sukukuntienne vanhimmat sekä päällysmiehenne, että minä heidän kuultensa puhuisin nämä sanat ja ottaisin taivaan ja maan todistajiksi heitä vastaan. 29 Sillä minä tiedän, että te minun kuoltuani vaellatte kelvottomasti ja poikkeatte siltä tieltä, jota minä käskin teidän vaeltaa. Sentähden on onnettomuus kohtaava teitä aikojen lopulla, kun te teette sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoitatte hänet kättenne teoilla."

30 Ja Mooses lausui koko Israelin seurakunnan kuullen tämän virren sanat, alusta loppuun asti: