1 E come Gesù usciva dal tempio e se n’andava, i suoi discepoli gli s’accostarono per fargli osservare gli edifizi del tempio.2 Ma egli rispose loro: Le vedete tutte queste cose? Io vi dico in verità: Non sarà lasciata qui pietra sopra pietra che non sia diroccata.3 E stando egli seduto sul monte degli Ulivi, i discepoli gli s’accostarono in disparte, dicendo: Dicci: Quando avverranno queste cose, e quale sarà il segno della tua venuta e della fine dell’età presente?4 E Gesù, rispondendo, disse loro: Guardate che nessuno vi seduca.5 Poiché molti verranno sotto il mio nome, dicendo: Io sono il Cristo, e ne sedurranno molti.6 Or voi udirete parlar di guerre e di rumori di guerre; guardate di non turbarvi, perché bisogna che questo avvenga, ma non sarà ancora la fine.7 Poiché si leverà nazione contro nazione e regno contro regno; ci saranno carestie e terremoti in vari luoghi;8 ma tutto questo non sarà che principio di dolori.9 Allora vi getteranno in tribolazione e v’uccideranno, e sarete odiati da tutte le genti a cagion del mio nome.10 E allora molti si scandalizzeranno, e si tradiranno e si odieranno a vicenda.11 E molti falsi profeti sorgeranno e sedurranno molti.12 E perché l’iniquità sarà moltiplicata, la carità dei più si raffredderà.13 Ma chi avrà perseverato sino alla fine sarà salvato.14 E questo evangelo del Regno sarà predicato per tutto il mondo, onde ne sia resa testimonianza a tutte le genti; e allora verrà la fine.15 Quando dunque avrete veduta l’abominazione della desolazione, della quale ha parlato il profeta aniele, posta in luogo santo (chi legge pongavi mente),16 allora quelli che saranno nella Giudea, fuggano ai monti;17 chi sarà sulla terrazza non scenda per toglier quello che è in casa sua;18 e chi sarà nel campo non torni indietro a prender la sua veste.19 Or guai alle donne che saranno incinte, ed a quelle che allatteranno in que’ giorni!20 E pregate che la vostra fuga non avvenga d’inverno né di sabato;21 perché allora vi sarà una grande afflizione; tale, che non v’è stata l’uguale dal principio del mondo fino ad ora, né mai più vi sarà.22 E se quei giorni non fossero stati abbreviati, nessuno scamperebbe; ma, a cagion degli eletti, que’ iorni saranno abbreviati.23 Allora, se alcuno vi dice: "Il Cristo eccolo qui, eccolo là," non lo credete;24 perché sorgeranno falsi cristi e falsi profeti, e faranno gran segni e prodigi da sedurre, se fosse possibile, anche gli eletti.25 Ecco, ve l’ho predetto. Se dunque vi dicono: Eccolo, è nel deserto, non v’andate;26 eccolo, è nelle stanze interne, non lo credete;27 perché, come il lampo esce da levante e si vede fino a ponente, così sarà la venuta del Figliuol dell’uomo.28 Dovunque sarà il carname, quivi si raduneranno le aquile.29 Or subito dopo l’afflizione di que’ giorni, il sole si oscurerà, e la luna non darà il suo splendore, e le stelle cadranno dal cielo, e le potenze de’ cieli saranno scrollate.30 E allora apparirà nel cielo il segno del Figliuol dell’uomo; ed allora tutte le tribù della terra faranno cordoglio, e vedranno il Figliuol dell’uomo venir sulle nuvole del cielo con gran potenza e gloria.31 E manderà i suoi angeli con gran suono di tromba a radunare i suoi eletti dai quattro venti, dall’un capo all’altro de’ cieli.32 Or imparate dal fico questa similitudine: Quando già i suoi rami si fanno teneri e metton le foglie, voi sapete che l’estate è vicina.33 Così anche voi, quando vedrete tutte queste cose, sappiate che egli è vicino, proprio alle porte.34 Io vi dico in verità che questa generazione non passerà prima che tutte queste cose siano avvenute.35 Il cielo e la terra passeranno, ma le mie parole non passeranno.36 Ma quant’è a quel giorno ed a quell’ora nessuno li sa, neppure gli angeli dei cieli, neppure il Figliuolo, ma il Padre solo.37 E come fu ai giorni di Noè, così sarà alla venuta del Figliuol dell’uomo.38 Infatti, come ne’ giorni innanzi al diluvio si mangiava e si beveva, si prendea moglie e s’andava a marito, sino al giorno che Noè entrò nell’arca,39 e di nulla si avvide la gente, finché venne il diluvio che portò via tutti quanti, così avverrà alla venuta del Figliuol dell’uomo.40 Allora due saranno nel campo; l’uno sarà preso e l’altro lasciato;41 due donne macineranno al mulino: l’una sarà presa e l’altra lasciata.42 Vegliate, dunque, perché non sapete in qual giorno il vostro Signore sia per venire.43 Ma sappiate questo, che se il padron di casa sapesse a qual vigilia il ladro deve venire, veglierebbe e non lascerebbe forzar la sua casa.44 Perciò, anche voi siate pronti; perché, nell’ora che non pensate, il Figliuol dell’uomo verrà.45 Qual è mai il servitore fedele e prudente che il padrone abbia costituito sui domestici per dar loro il vitto a suo tempo?46 Beato quel servitore che il padrone, arrivando, troverà così occupato!47 Io vi dico in verità che lo costituirà su tutti i suoi beni.48 Ma, s’egli è un malvagio servitore che dica in cuor suo: Il mio padrone tarda a venire;49 e comincia a battere i suoi conservi, e a mangiare e bere con gli ubriaconi,50 il padrone di quel servitore verrà nel giorno che non se l’aspetta, e nell’ora che non sa;51 e lo farà lacerare a colpi di flagello, e gli assegnerà la sorte degl’ipocriti. Ivi sarà il pianto e lo stridor de’ denti.

1 Ja Jeesus lähti ulos pyhäköstä ja meni pois; ja hänen opetuslapsensa tulivat hänen tykönsä näyttämään hänelle pyhäkön rakennuksia.5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.6 Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.7 Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.8 Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.9 Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan, ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden.10 Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan.11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.12 Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.14 Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu.15 Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa-joka tämän lukee, se tarkatkoon-16 silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;17 joka on katolla, älköön astuko alas noutamaan, mitä hänen huoneessansa on,18 ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.19 Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.21 Sillä silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko.24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.25 Katso, minä olen sen teille edeltä sanonut.26 Sentähden, jos teille sanotaan: 'Katso, hän on erämaassa', niin älkää menkö sinne, tahi: 'Katso, hän on kammiossa', niin älkää uskoko.27 Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.28 Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat.29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella.31 Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus: kun sen oksa jo on tuore ja lehdet puhkeavat, niin te tiedätte, että kesä on lähellä.33 Samoin te myös, kun näette tämän kaiken, tietäkää, että se on lähellä, oven edessä.34 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat.35 Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät koskaan katoa.36 Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin.37 Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva.38 Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin,39 eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.40 Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.41 Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.42 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee.43 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan.44 Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.45 Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?46 Autuas se palvelija, jonka hänen herransa tullessaan havaitsee näin tekevän!47 Totisesti minä sanon teille: hän asettaa hänet kaiken omaisuutensa hoitajaksi.48 Mutta jos paha palvelija sanoo sydämessään: 'Minun herrani viipyy',49 ja rupeaa lyömään kanssapalvelijoitaan ja syö ja juo juopuneiden kanssa,50 niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa,