1 ED Elifaz Temanita rispose e disse:

2 L’uomo può egli fare alcun profitto a Dio? Anzi a sè stesso fa profitto l’uomo intendente.

3 L’Onnipotente riceve egli alcun diletto, se tu sei giusto? O alcun guadagno, se tu cammini in integrità?

4 Ti castiga egli per paura che abbia di te? O viene egli teco a giudicio?

5 La tua malvagità non è essa grande? E le tue iniquità non son esse senza fine?

6 Conciossiachè tu abbi preso pegno da’ tuoi fratelli senza cagione, Ed abbi spogliati gl’ignudi de’ lor vestimenti.

7 Tu non hai pur dato a bere dell’acqua allo stanco, Ed hai rifiutato il pane all’affamato.

8 Ma la terra è stata per l’uomo possente, E l’uomo di rispetto è abitato in essa.

9 Tu hai rimandate le vedove a vuoto, E le braccia degli orfani son da te state fiaccate.

10 Perciò tu hai de’ lacci d’intorno, Ed uno spavento di subito ti ha conturbato.

11 Tu hai eziandio delle tenebre d’intorno, sì che tu non puoi vedere; Ed una piena d’acque ti ha coperto.

12 Iddio non è egli nell’alto de’ cieli? Riguarda il sommo delle stelle, come sono eccelse.

13 E pur tu hai detto: Che cosa conosce Iddio? Giudicherà egli per mezzo la caligine?

14 Le nuvole gli sono un nascondimento, ed egli non vede nulla, E passeggia per lo giro del cielo

15 Hai tu posto mente al cammino Che gli uomini iniqui hanno tenuto d’ogni tempo?

16 I quali sono stati ricisi fuor di tempo, E il cui fondamento è scorso come un fiume;

17 I quali dicevano a Dio: Dipartiti da noi. E che avea loro fatto l’Onnipotente?

18 Egli avea loro ripiene le case di beni; Per ciò, sia lungi da me il consiglio degli empi.

19 I giusti vedranno queste cose, e se ne rallegreranno; E l’innocente si befferà di coloro.

20 Se la nostra sostanza non è stata distrutta, Pure ha il fuoco consumato il lor rimanente

21 Deh! fa’ conoscenza con Dio, e rappacificati con lui; Per questo mezzo ti avverrà il bene.

22 Deh! ricevi la legge dalla sua bocca, E riponi le sue parole nel cuor tuo.

23 Se tu ti converti all’Onnipotente, tu sarai ristabilito, Se tu allontani dal tuo tabernacolo l’iniquità;

24 E metterai l’oro in su la polvere, E l’oro di Ofir in su le selci de’ fiumi.

25 E l’Onnipotente sarà il tuo oro, E il tuo argento, e le tue forze.

26 Perciocchè allora tu prenderai diletto nell’Onnipotente, Ed alzerai la tua faccia a Dio.

27 Tu gli supplicherai, ed egli ti esaudirà, E tu gli pagherai i tuoi voti.

28 Quando avrai determinato di fare alcuna cosa, Ella ti riuscirà sicuramente, E la luce risplenderà sopra le tue vie.

29 Quando quelle saranno abbassate, allora dirai: Esaltazione; E Iddio salverà l’uomo con gli occhi chini.

30 Egli lo libererà, quantunque non sia innocente; Anzi sarà liberato per la purità delle tue mani

1 Nyt temanilainen Elifas alkoi jälleen puhua. Hän sanoi:

2 -- Voiko ihminen olla hyödyksi Jumalalle? Ei. Vain itseään viisainkin ihminen voi hyödyttää.

3 Onko siitä jotakin etua Kaikkivaltiaalle, että sinä elät oikein? Onko hänelle hyötyä siitä, että sinä vaellat nuhteettomasti?

4 Jumalanpelkosi vuoksiko hän sitten sinua kurittaa, senkö tähden hän kävisi oikeutta kanssasi?

5 Eikö sinun pahuutesi ole suuri? Eivätkö sinun syntisi ole loppumattomat?

6 Olet aiheetta ottanut veljeltäsi pantin, riistänyt häneltä hänen ainoan vaatteensa.

7 Uupuneelle et ole antanut vettä, nälkäiselle et ole ojentanut leipäpalaa.

8 Katsot, että maa kuuluu sille, jonka on valta, vain hänen suosikkinsa saavat sitä asua.

9 Lesket saivat lähteä luotasi tyhjin käsin, orpojen kädet sinä sysäsit syrjään.

10 Ihmekö siis, että sinun ympärillesi on viritetty ansoja, että yhtäkkiä joudut kauhun valtaan.

11 Päivä pimenee, et voi nähdä mitään, ja vedet vyöryvät sinun ylitsesi.

12 Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso taivaanlakea ja tähtiä. Katso taivaan korkeutta.

15 Etkö sinä vaella niitä polkuja, joita väärintekijät aina ovat vaeltaneet?

16 Heidät on temmattu pois ennen aikojaan, niin kuin talo, jonka perustukset virta on syönyt.

18 Kuitenkin juuri hänen ansiostaan heidän talonsa olivat täynnä kaikkea hyvää. Väärämielisten suunnitelmat ovat vastoin Jumalan tahtoa.

19 Oikeamieliset näkevät heidän tuhonsa ja iloitsevat, se, joka itse on nuhteeton, voi nyt heitä pilkata:

20 Kas niin, heidän rikkautensa on mennyttä, ja mitä jää jäljelle, sen nielee tuli.

21 Tee sovinto Jumalan kanssa, Job, elä hänen tahtonsa mukaan, niin saat jälleen onnen.

22 Kun hän sinua opettaa, kuule häntä, talleta sydämeesi hänen sanansa.

23 Jos palaat Kaikkivaltiaan luo, hän nostaa sinut jälleen. Jos karkotat vääryyden talostasi,

24 jos puhdas kulta on sinulle pelkkää tomua ja Ofirin kulta vain puron kiviä

25 -- onhan Kaikkivaltias sinun aarteesi, kaikkea kultaa ja hopeaa arvokkaampi --

26 silloin Kaikkivaltias antaa osaksesi ilon, saat kohottaa kasvosi Jumalaa kohden.

27 Sinä rukoilet häntä, ja hän kuulee sinua, ja sinä saat uhrata hänelle sen minkä olet luvannut.

28 Mihin tahansa ryhdytkin, se onnistuu, valo loistaa sinun teilläsi.

29 Sen, joka kerskuu, hän painaa maahan, mutta nöyrän hän nostaa.

30 Syyllisenkin Jumala voi pelastaa. Jos sinulla on puhtaat kädet, saat varmasti avun.