1 Si tu es à table avec un grand, Fais attention à ce qui est devant toi;

2 Mets un couteau à ta gorge, Si tu as trop d'avidité.

3 Ne convoite pas ses friandises: C'est un aliment trompeur.

4 Ne te tourmente pas pour t'enrichir, N'y applique pas ton intelligence.

5 Veux-tu poursuivre du regard ce qui va disparaître? Car la richesse se fait des ailes, Et comme l'aigle, elle prend son vol vers les cieux.

6 Ne mange pas le pain de celui dont le regard est malveillant, Et ne convoite pas ses friandises;

7 Car il est comme les pensées de son âme. Mange et bois, te dira-t-il; Mais son coeur n'est point avec toi.

8 Tu vomiras le morceau que tu as mangé, Et tu auras perdu tes propos agréables.

9 Ne parle pas aux oreilles de l'insensé, Car il méprise la sagesse de tes discours.

10 Ne déplace pas la borne ancienne, Et n'entre pas dans le champ des orphelins;

11 Car leur vengeur est puissant: Il défendra leur cause contre toi.

12 Ouvre ton coeur à l'instruction, Et tes oreilles aux paroles de la science.

13 N'épargne pas la correction à l'enfant; Si tu le frappes de la verge, il ne mourra point.

14 En le frappant de la verge, Tu délivres son âme du séjour des morts.

15 Mon fils, si ton coeur est sage, Mon coeur à moi sera dans la joie;

16 Mes entrailles seront émues d'allégresse, Quand tes lèvres diront ce qui est droit.

17 Que ton coeur n'envie point les pécheurs, Mais qu'il ait toujours la crainte de l'Eternel;

18 Car il est un avenir, Et ton espérance ne sera pas anéantie.

19 Ecoute, mon fils, et sois sage; Dirige ton coeur dans la voie droite.

20 Ne sois pas parmi les buveurs de vin, Parmi ceux qui font excès des viandes:

21 Car l'ivrogne et celui qui se livre à des excès s'appauvrissent, Et l'assoupissement fait porter des haillons.

22 Ecoute ton père, lui qui t'a engendré, Et ne méprise pas ta mère, quand elle est devenue vieille.

23 Acquiers la vérité, et ne la vends pas, La sagesse, l'instruction et l'intelligence.

24 Le père du juste est dans l'allégresse, Celui qui donne naissance à un sage aura de la joie.

25 Que ton père et ta mère se réjouissent, Que celle qui t'a enfanté soit dans l'allégresse!

26 Mon fils, donne-moi ton coeur, Et que tes yeux se plaisent dans mes voies.

27 Car la prostituée est une fosse profonde, Et l'étrangère un puits étroit.

28 Elle dresse des embûches comme un brigand, Et elle augmente parmi les hommes le nombre des perfides.

29 Pour qui les ah? pour qui les hélas? Pour qui les disputes? pour qui les plaintes? Pour qui les blessures sans raison? pour qui les yeux rouges?

30 Pour ceux qui s'attardent auprès du vin, Pour ceux qui vont déguster du vin mêlé.

31 Ne regarde pas le vin qui paraît d'un beau rouge, Qui fait des perles dans la coupe, Et qui coule aisément.

32 Il finit par mordre comme un serpent, Et par piquer comme un basilic.

33 Tes yeux se porteront sur des étrangères, Et ton coeur parlera d'une manière perverse.

34 Tu seras comme un homme couché au milieu de la mer, Comme un homme couché sur le sommet d'un mât:

35 On m'a frappé,... je n'ai point de mal!... On m'a battu,... je ne sens rien!... Quand me réveillerai-je?... J'en veux encore!

1 Kun istut aterialle hallitsijan seurassa, niin pidä tarkoin mielessä, kuka edessäsi on,

2 ja pane veitsi kurkullesi, jos olet kovin nälkäinen.

3 Älä himoitse hänen herkkujansa, sillä ne ovat petollisia ruokia.

4 Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen.

5 Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

6 Älä syö pahansuovan leipää äläkä himoitse hänen herkkujansa.

8 Syömäsi palan sinä olet oksentava, ja suloiset sanasi sinä tuhlasit turhaan.

9 Älä puhu tyhmän kuullen, sillä hän katsoo ymmärtäväiset sanasi ylen.

10 Älä siirrä ikivanhaa rajaa äläkä mene orpojen pelloille.

11 Sillä heidän sukulunastajansa on väkevä, ja hän ajaa heidän asiansa sinua vastaan.

12 Tuo sydämesi kuritettavaksi ja korvasi taidon sanojen ääreen.

13 Älä kiellä poikaselta kuritusta, sillä jos lyöt häntä vitsalla, säästyy hän kuolemasta.

14 Vitsalla sinä häntä lyöt, tuonelasta hänen sielunsa pelastat.

15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee;

16 ja sisimpäni riemuitsee, jos sinun huulesi puhuvat sitä, mikä oikein on.

17 Älköön sydämesi kadehtiko jumalattomia, mutta kiivaile aina Jumalan pelon puolesta,

18 niin sinulla totisesti on tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.

19 Kuule, poikani, ja viisastu, ja ohjaa sydämesi oikealle tielle.

20 Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien.

21 Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.

22 Kuule isääsi, joka on sinut siittänyt, äläkä äitiäsi halveksi, kun hän on vanhennut.

23 Osta totuutta, älä myy, osta viisautta, kuria ja ymmärrystä.

24 neen saa riemuita vanhurskaan isä; joka viisaan on siittänyt, sillä on ilo hänestä.

25 Olkoon sinun isälläsi ja äidilläsi ilo, sinun synnyttäjäsi riemuitkoon.

26 Anna sydämesi, poikani, minulle, ja olkoot minun tieni sinun silmissäsi mieluiset.

27 Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.

28 Vieläpä hän väijyy kuin rosvo, ja hän kartuttaa uskottomia ihmisten seassa.

29 Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät?

30 Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan.

31 Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas.

32 Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko.

33 Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia.

34 Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit.

35 Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.