1 Danket dem HERRN und predigt seinen Namen; verkündigt sein Tun unter den Völkern!

2 Singet von ihm und lobet ihn; redet von allen seinen Wundern!

3 Rühmet seinen heiligen Namen; es freue sich das Herz derer, die den HERRN suchen!

4 Fraget nach dem HERRN und nach seiner Macht, suchet sein Antlitz allewege!

5 Gedenket seiner Wunderwerke, die er getan hat, seiner Wunder und der Gerichte seines Mundes,

6 ihr, der Same Abrahams, seines Knechtes, ihr Kinder Jakobs, seine Auserwählten!

7 Er ist der HERR, unser Gott; er richtet in aller Welt.

8 Er gedenkt ewiglich an seinen Bund, des Wortes, das er verheißen hat auf tausend Geschlechter,

9 den er gemacht hat mit Abraham, und des Eides mit Isaak;

10 und stellte es Jakob zu einem Rechte und Israel zum ewigen Bunde

11 und sprach: "Dir will ich das Land Kanaan geben, das Los eures Erbes,"

12 da sie wenig und gering waren und Fremdlinge darin.

13 Und sie zogen von Volk zu Volk, von einem Königreich zum andern Volk.

14 Er ließ keinen Menschen ihnen Schaden tun und strafte Könige um ihretwillen.

15 "Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten kein Leid!"

16 Und er ließ Teuerung ins Land kommen und entzog allen Vorrat des Brots.

17 Er sandte einen Mann vor ihnen hin; Joseph ward zum Knecht verkauft.

18 Sie zwangen seine Füße in den Stock, sein Leib mußte in Eisen liegen,

19 bis daß sein Wort kam und die Rede des HERRN ihn durchläuterte.

20 Da sandte der König hin und ließ ihn losgeben; der HERR über Völker hieß ihn herauslassen.

21 Er setzte ihn zum Herrn über sein Haus, zum Herrscher über alle seine Güter,

22 daß er seine Fürsten unterwiese nach seiner Weise und seine Ältesten Weisheit lehrte.

23 Und Israel zog nach Ägypten, und Jakob ward ein Fremdling im Lande Hams.

24 Und er ließ sein Volk sehr wachsen und machte sie mächtiger denn ihre Feinde.

25 Er verkehrte jener Herz, daß sie seinem Volk gram wurden und dachten, seine Knechte mit List zu dämpfen.

26 Er sandte seinen Knecht Mose, Aaron, den er erwählt hatte.

27 Dieselben taten seine Zeichen unter ihnen und seine Wunder im Lande Hams.

28 Er ließ Finsternis kommen und machte es finster; und sie waren nicht ungehorsam seinen Worten.

29 Er verwandelte ihre Wasser in Blut und tötete ihre Fische.

30 Ihr Land wimmelte Frösche heraus in den Kammern ihrer Könige.

31 Er sprach: da kam Ungeziefer, Stechmücken in all ihr Gebiet.

32 Er gab ihnen Hagel zum Regen, Feuerflammen in ihrem Lande

33 und schlug ihre Weinstöcke und Feigenbäume und zerbrach die Bäume in ihrem Gebiet.

34 Er sprach: da kamen Heuschrecken und Käfer ohne Zahl.

35 Und sie fraßen alles Gras in ihrem Lande und fraßen die Früchte auf ihrem Felde.

36 Er schlug alle Erstgeburt in Ägypten, alle Erstlinge ihrer Kraft.

37 Und er führte sie aus mit Silber und Gold; und war kein Gebrechlicher unter ihren Stämmen.

38 Ägypten ward froh, daß sie auszogen; denn ihre Furcht war auf sie gefallen.

39 Er breitete eine Wolke aus zur Decke und ein Feuer, des Nachts zu leuchten.

40 Sie baten: da ließ er Wachteln kommen; und er sättigte sie mit Himmelsbrot.

41 Er öffnete den Felsen: da floß Wasser heraus, daß Bäche liefen in der dürren Wüste.

42 Denn er gedachte an sein heiliges Wort, das er Abraham, seinem Knecht, hatte geredet.

43 Also führte er sein Volk in Freuden und seine Auserwählten in Wonne

44 und gab ihnen die Länder der Heiden, daß sie die Güter der Völker einnahmen,

45 auf daß sie halten sollten seine Rechte und sein Gesetze bewahren. Halleluja!

1 Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!

2 Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä, kertokaa hänen ihmetöistään.

3 Ylistäkää hänen pyhää nimeään. Iloitkoot kaikki, jotka etsivät Herraa!

4 Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa, etsikää aina hänen kasvojaan.

5 Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,

6 te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset, te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut.

7 Hän on Herra, meidän Jumalamme, hänen valtansa ulottuu yli koko maanpiirin.

8 Hän muistaa aina liittonsa, tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,

9 liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa, valan, jonka hän vannoi Iisakille.

10 Hän vahvisti sen ohjeeksi Jaakobille, teki Israelin kanssa ikuisen liiton.

12 Heitä oli vain pieni määrä, he olivat vain vähäinen joukko muukalaisia,

13 joka vaelsi kansan luota toisen luo, valtakunnasta toiseen.

14 Mutta hän ei antanut kenenkään sortaa heitä. Heidän tähtensä hän varoitti kuninkaita:

15 Älkää koskeko niihin, jotka olen voidellut, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni.

16 Kun Herra antoi nälänhädän kohdata maata ja ehdytti leivän saannin,

17 hän lähetti heidän edellään miehen, Joosefin, joka myytiin orjaksi.

18 Joosefin jalkoihin pantiin kahleet, hän kantoi rautarengasta kaulassaan,

19 kunnes hänen sanansa kävivät toteen. Silloin Herra osoitti hänet viattomaksi.

20 Kuningas vapautti hänet, kansojen hallitsija käski avata kahleet.

21 Hän antoi valtakuntansa Joosefin hallintaan, kaiken omaisuutensa hänen hoidettavakseen,

22 pani hänet käskemään ruhtinaita ja opettamaan viisautta vanhimmille.

23 Niin Israel tuli Egyptiin, Jaakob muukalaisena Haamin maahan.

24 Herra teki kansansa hedelmälliseksi ja paljon vahvemmaksi kuin sen viholliset.

25 Näin hän muutti egyptiläisten mielen, ja he alkoivat vihata hänen kansaansa, vehkeillä hänen palvelijoitaan vastaan.

26 Silloin Herra lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, valitsemansa miehen,

27 ja nämä tekivät hänen tunnustekojaan, tekivät hänen ihmeitään Haamin maassa.

28 Herra pimensi maan, tuli synkeä pimeys, mutta egyptiläiset eivät taipuneet.

29 Hän muutti heidän virtansa vereksi ja tappoi heidän kalansa.

30 Heidän maansa vilisi sammakoita, niitä oli jo kuninkaan palatsissakin.

31 Herra käski, ja paarmat tulivat, syöpäläiset levisivät yli maan.

32 Hän lähetti sateen sijasta raekuuroja ja löi tulen lieskoilla heidän maataan.

33 Hän tuhosi viiniköynnökset ja viikunatarhat ja silpoi kaikki heidän puunsa.

34 Hän käski, ja heinäsirkat tulivat, tuli niiden toukkien luvuton joukko,

35 ja ne söivät kaiken vihreän heidän maastaan, ahmivat sadon vainioilta.

36 Hän surmasi kaikki heidän esikoisensa, heidän miehuutensa ensi hedelmät.

37 Niin hän vei israelilaiset pois Egyptistä: he lähtivät kantaen hopeaa ja kultaa, kaikki heimot epäröimättä, horjumatta.

38 Koko Egypti iloitsi heidän lähdöstään, sillä kansa pelkäsi heitä.

39 Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä.

40 He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä.

41 Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin kuivaa maata.

42 Herra muisti pyhän lupauksensa, jonka hän oli antanut palvelijalleen Abrahamille.

43 Hän vei kansansa pois, ja kansa iloitsi, riemu raikui, kun hän vei valittunsa.

44 Hän antoi heille toisten kansojen maat, he saivat korjata näiden työn hedelmät,

45 ja heidän tuli noudattaa Herran käskyjä, pitää kunniassa hänen lakinsa. Halleluja!