1 Daavidin psalmilaulu. (H108:2)Jumala, sydämeni on levollinen, mieleni on tyyni. Minä tahdon laulaa ja soittaa!2 (H108:3)Herää, harppu, herää, lyyra, minä tahdon herättää aamuruskon!3 (H108:4)Herra, minä ylistän sinua kansojen keskellä, minä laulan kaikille kansoille sinun kiitostasi.4 (H108:5)Sinun armosi ulottuu yli taivaitten, sinun uskollisuutesi ylös pilviin.5 (H108:6)Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten, kirkkautesi yli kaiken maan!6 (H108:7)Auta meitä väkevällä kädelläsi, pelasta ne, joita rakastat. Vastaa minulle!8 (H108:9)Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on kypärä päässäni, Juuda on valtikkani.10 (H108:11)Kuka vie minut linnoitettuun kaupunkiin, kuka opastaa minut Edomiin?11 (H108:12)Sinä, Jumala, olet hylännyt meidät etkä kulje sotajoukkomme mukana.12 (H108:13)Auta meitä, me olemme hädässä! Turha on ihmisten apu.13 (H108:14)Jumalan voimalla me teemme suuria tekoja, hän polkee maahan vihollisemme.

1 'n Lied. 'n Psalm van Dawid.2 My hart is gerus, o God! Ek wil sing en psalmsing, ja, ook my eer.3 Waak op, harp en siter! Ek wil die dageraad wakker maak.4 Ek wil U loof onder die volke, o HERE, en psalmsing tot u eer, onder die nasies;5 want u goedertierenheid is groot bo die hemel uit en u trou tot by die wolke.6 Verhef U bo die hemele, o God, en u heerlikheid bo die hele aarde!7 Dat u bemindes gered kan word -- verlos deur u regterhand en verhoor ons!8 God het gespreek in sy heiligdom: Ek wil jubel, Ek wil Sigem verdeel en die dal van Sukkot afmeet.9 G¡lead is myne, Manasse is myne, en Efraim is die beskutting van my hoof; Juda is my veldheerstaf.10 Moab is my waskom; op Edom werp Ek my skoen; oor Filist,a jubel Ek.11 Wie sal my bring in die versterkte stad? Wie lei my tot in Edom?12 Het U, o God, ons nie verwerp nie? En U trek nie uit, o God, saam met ons leërs nie.13 Gee ons hulp teen die vyand, want die mens se hulp is vergeefse moeite. [ (Psalms 108:14) In God sal ons kragtige dade doen, en Hy self sal ons vyande vertrap. ]