1 Mitä me tähän sanomme? Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi?

2 Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?

3 Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa.

4 Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.

5 Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.

6 Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.

7 Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta.

8 Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.

9 Tiedämme, että koska Kristus on herätetty kuolleista, hän ei enää kuole eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen.

10 Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle.

11 Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.

12 Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.

13 Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!

14 Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.

15 Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki!

16 Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.

17 Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu.

18 Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta --

19 käytän yksinkertaista kieltä, jotta voisitte ymmärtää minua. Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät.

20 Kun olitte synnin orjia, ette voineet palvella vanhurskautta.

21 Minkä sadon te siitä korjasitte? Kaikkea sellaista mitä nyt häpeätte, sillä sen loppuna on kuolema.

22 Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.

23 Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

1 What then shall we say? Should we continue in sin that grace may abound?

2 Far be the thought. We who have died to sin, how shall we still live in it?

3 Are you ignorant that we, as many as have been baptised unto Christ Jesus, have been baptised unto his death?

4 We have been buried therefore with him by baptism unto death, in order that, even as Christ has been raised up from among {the} dead by the glory of the Father, so *we* also should walk in newness of life.

5 For if we are become identified with {him} in the likeness of his death, so also we shall be of {his} resurrection;

6 knowing this, that our old man has been crucified with {him}, that the body of sin might be annulled, that we should no longer serve sin.

7 For he that has died is justified from sin.

8 Now if we have died with Christ, we believe that we shall also live with him,

9 knowing that Christ having been raised up from among {the} dead dies no more: death has dominion over him no more.

10 For in that he has died, he has died to sin once for all; but in that he lives, he lives to God.

11 So also *ye*, reckon yourselves dead to sin and alive to God in Christ Jesus.

12 Let not sin therefore reign in your mortal body to obey its lusts.

13 Neither yield your members instruments of unrighteousness to sin, but yield yourselves to God as alive from among {the} dead, and your members instruments of righteousness to God.

14 For sin shall not have dominion over *you*, for ye are not under law but under grace.

15 What then? should we sin because we are not under law but under grace? Far be the thought.

16 Know ye not that to whom ye yield yourselves bondmen for obedience, ye are bondmen to him whom ye obey, whether of sin unto death, or of obedience unto righteousness?

17 But thanks {be} to God, that ye were bondmen of sin, but have obeyed from the heart the form of teaching into which ye were instructed.

18 Now, having got your freedom from sin, ye have become bondmen to righteousness.

19 I speak humanly on account of the weakness of your flesh. For even as ye have yielded your members in bondage to uncleanness and to lawlessness unto lawlessness, so now yield your members in bondage to righteousness unto holiness.

20 For when ye were bondmen of sin ye were free from righteousness.

21 What fruit therefore had ye *then* in the things of which ye are *now* ashamed? for the end of *them* {is} death.

22 But *now*, having got your freedom from sin, and having become bondmen to God, ye have your fruit unto holiness, and the end eternal life.

23 For the wages of sin {is} death; but the act of favour of God, eternal life in Christ Jesus our Lord.