1 Saman vuoden seitsemännessä kuussa Ismael, Elisaman pojan Netanjan poika, tuli kymmenen miehen kanssa Gedaljan luo Mispaan. Ismael kuului kuninkaalliseen sukuun ja oli ollut kuninkaan korkeimpia upseereita. Kun he kaikki istuivat Mispassa yhteisellä aterialla,

2 Ismael ja hänen kymmenen miestään nousivat ja löivät miekalla kuoliaaksi Gedaljan, Safanin pojan Ahikamin pojan. Näin he tappoivat käskynhaltijan, jonka Babylonian kuningas oli asettanut maahan.

3 Ismael surmasi myös kaikki Gedaljan luo Mispaan kokoontuneet Juudan miehet sekä paikalla olevat babylonialaiset sotilaat.

4 Seuraavana päivänä, kun kukaan ei vielä tiennyt Gedaljan murhasta,

5 Mispaa lähestyi kahdeksankymmentä miestä. He olivat leikanneet partansa, repineet vaatteensa ja viileskelleet ihonsa haavoille. He olivat tulossa Sikemistä, Silosta ja Samariasta ja aikoivat tuoda uhrilahjoja sekä suitsuketta Herran pyhäkköön.

7 Kun he olivat ehtineet kaupunkiin, Ismael ja hänen miehensä surmasivat heidät ja heittivät ruumiit kaivoon.

9 Kaivo, johon Ismael heitti surmaamiensa miesten ruumiit, oli kuningas Asan hakkauttama suuri vesisäiliö. Hän oli tehnyt sen siihen aikaan, kun hän kävi sotaa Israelin kuningasta Baesaa vastaan. Tämän vesisäiliön Ismael täytti nyt ruumiilla.

10 Ismael, Netanjan poika, otti vangiksi kaiken väen, joka oli jäljellä Mispassa, myös kuninkaan tyttäret -- kaikki, joiden käskynhaltijaksi henkikaartin päällikkö Nebusaradan oli asettanut Gedaljan, Ahikamin pojan. Sitten Ismael lähti matkaan kohti ammonilaisten maata mukanaan kaikki vangitut.

11 Kun Johanan, Kareahin poika, ja häneen liittyneet sotapäälliköt saivat tietää, millaisia julmuuksia Ismael, Netanjan poika, oli tehnyt,

12 he lähtivät miehineen ajamaan häntä takaa. He tavoittivat Ismaelin suuren vesilammikon luona Gibeonissa.

13 (H41:13-14)Väki, jonka Ismael oli ottanut vangiksi Mispassa ja vienyt mukanaan, ilahtui suuresti nähdessään Johananin ja muiden sotapäälliköiden lähestyvän.

14 (H41:13-14)Vangitut lähtivät heitä vastaan ja siirtyivät Johananin turviin.

15 Ismael ja kahdeksan hänen miestään pääsivät pakoon ja menivät ammonilaisten maahan.

16 Johanan, Kareahin poika, ja häneen liittyneet sotapäälliköt ottivat turviinsa sen väen, jonka Ismael, Netanjan poika, oli pakottanut mukaansa Mispasta murhattuaan Gedaljan, Ahikamin pojan. Joukkoon kuului miehiä, naisia ja lapsia, sotilaita ja hoviväkeä. Heidät kaikki Johanan toi pois Gibeonista.

17 Mutta Johanan ja hänen väkensä eivät palanneetkaan Mispaan vaan asettuivat aluksi Kimhamin majatalolle lähelle Betlehemiä. Sieltä heidän aikomuksenaan oli jatkaa matkaa Egyptiin

18 babylonialaisia pakoon. He olivat peloissaan, koska Ismael oli surmannut Gedaljan, jonka Babylonian kuningas oli asettanut Juudan käskynhaltijaksi.

1 Y ACONTECIO en el mes séptimo, que vino Ismael hijo de Nethanías, hijo de Elisama, de la simiente real, y algunos príncipes del rey, y diez hombres con él, á Gedalías hijo de Ahicam en Mizpa; y comieron pan juntos allí en Mizpa.

2 Y levantóse Ismael hijo de Nethanías, y los diez hombres que con él estaban, é hirieron á cuchillo á Gedalías hijo de Ahicam, hijo de Saphán, matando así á aquel á quien el rey de Babilonia había puesto sobre la tierra.

3 Asimismo hirió Ismael á todos los Judíos que estaban con él, con Gedalías en Mizpa, y á los soldados Caldeos que allí se hallaron.

4 Sucedió además, un día después que mató á Gedalías, cuando nadie lo sabía aún,

5 Que venían unos hombres de Sichêm y de Silo y de Samaria, ochenta hombres, raída la barba, y rotas las ropas, y arañados y traían en sus manos ofrenda y perfume para llevar á la casa de Jehová.

6 Y de Mizpa salióles al encuentro, llorando, Ismael hijo de Nethanías: y aconteció que como los encontró, díjoles: Venid á Gedalías, hijo de Ahicam.

7 Y fue que cuando llegaron al medio de la ciudad, Ismael hijo de Nethanías los degolló, y echólos en medio de un aljibe, él y los hombres que con él estaban.

8 Mas entre aquellos fueron hallados diez hombres que dijeron á Ismael: No nos mates; porque tenemos en el campo tesoros de trigos, y cebadas, y aceite, y miel. Y dejólos, y no los mató entre sus hermanos.

9 Y el aljibe en que echó Ismael todos los cuerpos de los hombres que hirió por causa de Gedalías, era el mismo que había hecho el rey Asa por causa de Baasa, rey de Israel: llenólo de muertos Ismael, hijo de Nethanías.

10 Después llevó Ismael cautivo á todo el resto del pueblo que estaba en Mizpa; á las hijas del rey, y á todo el pueblo que en Mizpa había quedado, el cual había Nabuzaradán capitán de la guardia encargado á Gedalías hijo de Ahicam. Llevólos pues cautivos Ismael hijo de Nethanías, y se fué para pasarse á los hijos de Ammón.

11 Y oyó Johanán hijo de Carea, y todos los príncipes de la gente de guerra que estaban con él, todo el mal que había hecho Ismael, hijo de Nethanías.

12 Entonces tomaron todos los hombres, y fueron á pelear con Ismael hijo de Nethanías, y halláronlo junto á Aguas-muchas, que es en Gabaón.

13 Y aconteció que como todo el pueblo que estaba con Ismael vió á Johanán hijo de Carea, y á todos los príncipes de la gente de guerra que estaban con él, se alegraron.

14 Y todo el pueblo que Ismael había traído cautivo de Mizpa, tornáronse, y volvieron, y fuéronse á Johanán hijo de Carea.

15 Mas Ismael hijo de Nethanías se escapó delante de Johanán con ocho hombres, y se fué á los hijos de Ammón.

16 Y Johanán hijo de Carea, y todos los príncipes de la gente de guerra que con él estaban, tomaron todo el resto del pueblo que habían recobrado de Ismael hijo de Nethanías, de Mizpa, después que hirió á Gedalías hijo de Ahicam: hombres de guerra, y mujeres, y niños, y los eunucos que Johanán había hecho tornar de Gabaón;

17 Y fueron y habitaron en Geruth-chimham, que es cerca de Bethlehem, á fin de partir y meterse en Egipto,

18 Por causa de los Caldeos: porque temían de ellos, por haber herido Ismael hijo de Nethanías á Gedalías hijo de Ahicam, al cual el rey de Babilonia había puesto sobre la tierra.