1 Mitä etuja sitten on juutalaisilla, ja mitä hyötyä on ympärileikkauksesta?

2 Paljonkin, kaikin tavoin. Jumala on ensiksikin uskonut sanansa juuri heille.

3 Mutta vaikka jotkut ovatkin olleet epäuskoisia, ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi?

4 Ei toki! Vaikka kaikki ihmiset olisivat valheellisia, Jumala on luotettava. Onhan kirjoitettu: -- Näin sinun sanasi osoittautuvat tosiksi ja sinä voitat, kun joudut oikeuteen.

5 Mutta jos meidän väärämielisyytemme tuo esiin Jumalan oikeamielisyyden, mitä meidän on silloin sanottava? Onko Jumala ehkä väärämielinen -- puhun nyt ihmisten tavoin -- kun hän antaa vihan kohdata meitä?

6 Ei suinkaan! Kuinka Jumala siinä tapauksessa voisi tuomita maailman?

7 Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?

9 Miten siis on? Olemmeko me muita parempia? Emme lainkaan. Olen jo esittänyt sen syytöksen, että kaikki, niin juutalaiset kuin kreikkalaisetkin, ovat synnin vallassa.

10 Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta,

11 ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa.

12 Kaikki ovat luopuneet ja käyneet kelvottomiksi. Ei ole ketään, joka tekee hyvää, ei ainoatakaan.

13 Heidän kurkkunsa on avoin hauta, heidän kielensä puhuu petollisesti, huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä,

14 heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia.

15 Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,

16 tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.

17 Rauhan tietä he eivät tunne,

18 jumalanpelko on heille vieras.

19 Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi.

20 Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.

21 Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat.

22 Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa,

23 sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta

24 mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.

25 Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta,

26 mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.

27 Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki.

28 Katsomme siis, että ihminen tulee vanhurskaaksi, kun hän uskoo, ilman lain vaatimia tekoja.

29 Vai onko Jumala pelkästään juutalaisten Jumala? Eikö hän ole myös muiden kansojen Jumala? On toki,

30 kun kerran Jumala on yksi ja ainoa. Hän tekee ympärileikatut vanhurskaiksi, jos he uskovat, ja ympärileikkaamattomat, kun he uskovat.

31 Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme sen mitä laki sanoo.

1 Que vantagem, pois, tem o judeu? ou qual é a utilidade da circuncisão?

2 Muita, de toda a maneira. Principalmente porque, na verdade, lhes foram confiados os oráculos de Deus.

3 Que será, pois? Se alguns não tiveram fé, porventura a sua falta de fé anulará a fidelidade de Deus?

4 De modo nenhum; antes Deus seja achado verdadeiro, e todo o homem mentiroso, como está escrito: Para que sejas justificado nas tuas palavras, E venças quando fores julgado.

5 Mas se a nossa injustiça prova a justiça de Deus, que diremos? Acaso Deus que castiga com ira é injusto? (Falo como homem.)

6 De modo nenhum; porque, então como julgará Deus ao mundo?

7 Mas se a verdade de Deus por minha mentira abundou para a sua glória, por que razão sou eu também ainda julgado como pecador?

8 e porque não (como somos caluniados, e como alguns afirmam que nós dizemos): Façamos males para que venham bens? a condenação dos quais é justa.

9 Que pois? Somos melhores que eles? De nenhuma sorte; porque já temos acusado tanto judeus como gregos de estarem todos debaixo do pecado,

10 como está escrito: Não há nenhum justo, nem sequer um,

11 Não há quem entenda, não há quem busque a Deus;

12 Todos se extraviaram, à uma se fizeram inúteis; Não há quem faça o bem, não há nem sequer um.

13 A garganta deles é um sepulcro aberto, Com as suas línguas usam de dolo, Veneno de áspides está debaixo dos seus lábios,

14 A sua boca está cheia de maldição e de amargura;

15 Os seus pés são velozes para derramar sangue,

16 Há destruição e miséria nos seus caminhos,

17 Não têm conhecido o caminho da paz.

18 Não há temor de Deus diante de seus olhos.

19 Ora sabemos que tudo o que a Lei diz, aos que estão debaixo da Lei o diz, para que toda a boca fique fechada, e todo o mundo esteja sob o juízo de Deus;

20 porquanto por obras da lei nenhum homem será justificado diante dele, pois, pela lei vem o pleno conhecimento do pecado.

21 Mas agora sem lei tem-se manifestado a justiça de Deus, atestada pela Lei e pelos profetas,

22 a saber, a justiça de Deus mediante a fé em Jesus Cristo para com todos os que crêem. Pois não há distinção;

23 porque todos pecaram e necessitam da glória de Deus,

24 sendo justificados gratuitamente pela sua graça mediante a redenção que há em Cristo Jesus;

25 ao qual Deus propôs como propiciação, pela fé, no seu sangue, para manifestar a sua justiça por ter deixado de lado os delitos passados na tolerância de Deus,

26 tendo em vista a manifestação da sua justiça no tempo presente, a fim de que ele mesmo seja justo e justificador daquele que tem fé em Jesus.

27 Onde está, logo, a jactância? Ficou excluída. Por que lei? pela das obras? Não, mas pela lei da fé.

28 Concluimos, pois, que o homem é justificado pela fé sem obras da lei.

29 Porventura Deus só o é dos judeus? não o é também dos gentios? Sim, ele o é também dos gentios,

30 se é que realmente Deus é um, o qual pela fé justificará os circuncisos, e pela mesma fé justificará os incircuncisos.

31 Anulamos, pois, a Lei pela fé? De modo nenhum, antes estabelecemos a Lei.