1 Mitä me tähän sanomme? Onko meidän jatkuvasti tehtävä syntiä, jotta armo tulisi yhä suuremmaksi?

2 Ei tietenkään. Kun kerran olemme kuolleet pois synnistä, kuinka voisimme edelleen elää siinä?

3 Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa.

4 Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.

5 Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.

6 Tiedämme, että vanha minämme on yhdessä hänen kanssaan ristiinnaulittu, jotta tämä syntinen ruumis menettäisi valtansa emmekä enää olisi synnin orjia.

7 Se, joka on kuollut, on näet päässyt vapaaksi synnin vallasta.

8 Mutta jos kerran olemme kuolleet Kristuksen kanssa, uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan.

9 Tiedämme, että koska Kristus on herätetty kuolleista, hän ei enää kuole eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen.

10 Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle.

11 Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.

12 Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja.

13 Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi!

14 Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.

15 Miten siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme elä lain vaan armon alaisina? Emme toki!

16 Tehän tiedätte, että jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle, mikä johtaa vapauttavaan tuomioon.

17 Jumalalle kiitos, te jotka olitte synnin orjia, olette nyt tulleet koko sydämestänne kuuliaisiksi sille opetukselle, jonka ohjattavaksi teidät on uskottu.

18 Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta --

19 käytän yksinkertaista kieltä, jotta voisitte ymmärtää minua. Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät.

20 Kun olitte synnin orjia, ette voineet palvella vanhurskautta.

21 Minkä sadon te siitä korjasitte? Kaikkea sellaista mitä nyt häpeätte, sillä sen loppuna on kuolema.

22 Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän.

23 Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.

1 Que diremos, pois? Havemos de permanecer no pecado, para que abunde a graça?

2 De modo nenhum. Nós que já morremos ao pecado, como viveremos ainda nele?

3 Porventura ignorais que todos os que fomos batizados em Cristo Jesus, fomos batizados na sua morte?

4 Fomos, pois, sepultados com ele na morte pelo batismo, para que, como Cristo foi ressuscitado dentre os mortos pela glória do Pai, assim também nós andemos em novidade de vida.

5 Se temos sido unidos a ele na semelhança da sua morte, com certeza o seremos também na da sua ressurreição;

6 reconhecendo isto, que o nosso homem velho foi crucificado com ele, para que seja destruído o corpo do pecado, a fim de não servirmos mais ao pecado;

7 porque aquele que está morto, justificado está do pecado.

8 Mas se já morremos com Cristo, cremos que também viveremos com ele;

9 sabendo que, havendo Cristo sido ressuscitado dentre os mortos, já não morre mais; a morte não domina mais sobre ele.

10 Pois quanto ao morrer, ele morreu uma só vez ao pecado; mas quanto ao viver, vive para Deus.

11 Assim vós também considerai-vos mortos ao pecado, mas vivos para Deus em Cristo Jesus.

12 Não reine, pois, o pecado no vosso corpo mortal para obedecerdes às suas concupiscências,

13 nem ofereçais os vossos membros ao pecado como instrumentos de injustiça, mas oferecei-vos a Deus, como ressuscitados dentre os mortos, e os vossos membros a Deus como instrumentos de justiça,

14 porque o pecado não terá domínio sobre vós; visto que não estais debaixo da lei, mas debaixo da graça.

15 Pois que? Havemos de pecar, porque não estamos debaixo da lei, mas debaixo da graça? De modo nenhum.

16 Não sabeis que daquele a quem vos ofereceis como servos para obediência, desse mesmo a quem obedeceis sois servos, quer seja do pecado para a morte, quer da obediência para a justiça?

17 Porém graças a Deus que embora fôsseis servos do pecado, obedecestes de coração a forma de doutrina, a que fostes entregues;

18 e libertados do pecado, fostes feitos servos da justiça.

19 Humanamente falo por causa da fraqueza da vossa carne. Assim como oferecestes os vossos membros como servos à imundícia e à iniqüidade para a iniqüidade, assim oferecei agora os vossos membros como servos à justiça para santificação.

20 Pois quando éreis escravos do pecado, fostes livres em relação à justiça.

21 Que proveito tivestes então? Apenas coisas de que agora vos envergonhais; pois o fim delas é morte.

22 Mas agora libertados do pecado e feitos servos de Deus, tendes o vosso proveito para a santificação, e por fim a vida eterna.

23 Pois o salário do pecado é a morte, mas o dom de Deus é a vida eterna em Cristo Jesus nosso Senhor.