1 Minä Paavali, apostoli, joka en ole saanut virkaani ihmisiltä enkä kenenkään ihmisen välityksellä vaan jonka ovat apostoliksi asettaneet Jeesus Kristus ja Isä Jumala, joka herätti hänet kuolleista,
2 tervehdin Galatian seurakuntia, minä ja kaikki kanssani olevat veljet.
3 Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille -- Kristuksen,
4 joka uhrasi itsensä meidän syntiemme tähden pelastaakseen meidät nykyisestä pahasta maailmasta, niin kuin oli Jumalan, meidän Isämme, tahto.
5 Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.
6 Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin.
7 Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia.
8 Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu.
9 Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu.
10 Yritänkö minä tässä vaikuttaa ihmisiin? Tai kukaties Jumalaan? Pyrinkö olemaan ihmisille mieliksi? Jos vielä pyrkisin miellyttämään ihmisiä, en olisi Kristuksen palvelija.
11 Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmismielen mukainen.
12 Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan, eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun Jeesus Kristus ilmestyi minulle.
13 Olettehan kuulleet, kuinka minä aikoinani, kun elin juutalaisena, vainosin kiihkeästi Jumalan seurakuntaa ja yritin tuhota sen.
14 Menin juutalaisuudessa pitemmälle kuin useimmat ikätoverini ja kiivailin isiltä perittyjen opetusten puolesta.
15 Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja armossaan kutsui minut työhönsä,
16 näki hyväksi antaa Poikansa ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille kansoille sanomaa hänestä. Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä
17 enkä heti lähtenyt Jerusalemiin tapaamaan niitä, joista oli tullut apostoleja jo ennen minua. Sen sijaan menin Arabiaan ja palasin sieltä takaisin Damaskokseen.
18 Kolmen vuoden kuluttua menin sitten Jerusalemiin tutustuakseni Keefakseen ja viivyin hänen luonaan kaksi viikkoa.
19 Ketään muuta apostolia en tavannut, ainoastaan Herran veljen Jaakobin.
20 Jumalan edessä vakuutan, että tämä, mitä teille kirjoitan, on totta.
21 Sitten lähdin Syyriaan ja Kilikiaan.
22 Juudean kristillisissä seurakunnissa minua ei vielä tunnettu.
24 Ja Jumalaa ylistettiin siitä, mitä minulle oli tapahtunut.
1 Paul, an apostle -- not from men, nor through man, but through Jesus Christ, and God the Father, who did raise him out of the dead --
2 and all the brethren with me, to the assemblies of Galatia:
3 Grace to you, and peace from God the Father, and our Lord Jesus Christ,
4 who did give himself for our sins, that he might deliver us out of the present evil age, according to the will of God even our Father,
5 to whom [is] the glory to the ages of the ages. Amen.
6 I wonder that ye are so quickly removed from Him who did call you in the grace of Christ to another good news;
7 that is not another, except there be certain who are troubling you, and wishing to pervert the good news of the Christ;
8 but even if we or a messenger out of heaven may proclaim good news to you different from what we did proclaim to you -- anathema let him be!
9 as we have said before, and now say again, If any one to you may proclaim good news different from what ye did receive -- anathema let him be!
10 for now men do I persuade, or God? or do I seek to please men? for if yet men I did please -- Christ`s servant I should not be.
11 And I make known to you, brethren, the good news that were proclaimed by me, that it is not according to man,
12 for neither did I from man receive it, nor was I taught [it], but through a revelation of Jesus Christ,
13 for ye did hear of my behaviour once in Judaism, that exceedingly I was persecuting the assembly of God, and wasting it,
14 and I was advancing in Judaism above many equals in age in mine own race, being more abundantly zealous of my fathers` deliverances,
15 and when God was well pleased -- having separated me from the womb of my mother, and having called [me] through His grace --
16 to reveal His Son in me, that I might proclaim him good news among the nations, immediately I conferred not with flesh and blood,
17 nor did I go up to Jerusalem unto those who were apostles before me, but I went away to Arabia, and again returned to Damascus,
18 then, after three years I went up to Jerusalem to enquire about Peter, and remained with him fifteen days,
19 and other of the apostles I did not see, except James, the brother of the Lord.
20 And the things that I write to you, lo, before God -- I lie not;
21 then I came to the regions of Syria and of Cilicia,
22 and was unknown by face to the assemblies of Judea, that [are] in Christ,
23 and only they were hearing, that `he who is persecuting us then, doth now proclaim good news -- the faith that then he was wasting;`
24 and they were glorifying God in me.