1 Olin nimittäin mielessäni päättänyt, etten tullessani teidän tykönne taas toisi murhetta mukanani.

2 Sillä jos minä saatan teidät murheellisiksi, niin eihän minua voi saada iloiseksi kukaan muu kuin se, jonka minä olen murheelliseksi saattanut.

3 Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani saisi murhetta niistä, joista minun piti saada iloa, koska minulla on teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni on kaikkien teidän ilonne.

4 Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä kirjoitin teille monin kyynelin, en sitä varten, että te murheellisiksi tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen rakkauden, joka minulla on teihin.

5 Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin määrin, etten liikaa sanoisi.

6 Semmoiselle riittää se rangaistus, minkä hän useimmilta on saanut;

7 niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi ja lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian suureen murheeseen.

8 Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta osoittamaan rakkautta häntä kohtaan;

9 sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin nähdä, kuinka te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa kuuliaiset.

10 Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille minäkin; sillä mitä minä olen anteeksi antanut-jos minulla on ollut jotakin anteeksiannettavaa-sen olen anteeksi antanut teidän tähtenne Kristuksen kasvojen edessä,

11 ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen juonensa eivät ole meille tuntemattomat.

12 Tultuani Trooaaseen julistamaan Kristuksen evankeliumia avautui minulle ovi työhön Herrassa,

13 mutta minä en saanut lepoa hengessäni, kun en tavannut Tiitusta, veljeäni. Sentähden sanoin heille jäähyväiset ja lähdin Makedoniaan.

14 Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!

15 Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä pelastuvien että kadotukseen joutuvien joukossa:

16 näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille elämän tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen?

17 Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka myyskentelevät Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin Jumalan vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa puhumme.

1 我自己决定了, 到你们那里去的时候, 不再是忧愁的。

2 如果我使你们忧愁, 除了那因我而忧愁的人以外, 谁能使我快乐呢?

3 我写了这样的信, 免得我来的时候, 应该使我快乐的人反而使我忧愁; 我深信你们众人都以我的喜乐为你们的喜乐。

4 我从前心里痛苦难过, 流着眼泪写信给你们, 并不是要使你们忧愁, 而是要你们知道我是多么爱你们。

5 如果有人使人忧愁, 他不是使我忧愁, 而是使你们众人都有一点忧愁; 我只说有一点, 是避免说得过分。

6 这样的人受了许多人的责备, 也就够了,

7 倒不如饶恕他, 安慰他, 免得他因忧愁过度而受不了。

8 所以, 我劝你们要向他确实显明你们的爱心。

9 为这缘故, 我写了那封信, 要考验你们是不是凡事都顺从。

10 你们饶恕谁, 我也饶恕谁; 我所饶恕了的(如果我饶恕过什么), 是为了你们在基督面前饶恕的,

11 免得撒但有机可乘, 因为我们并不是不晓得他的诡计。

12 从前我为基督的福音到了特罗亚, 虽然主给我开了门,

13 我心里仍然没有安宁, 因为见不到提多弟兄。于是我辞别了那里的人, 到马其顿去了。

14 感谢 神, 他常常在基督里, 使我们这些作俘虏的, 列在凯旋的队伍当中, 又借着我们在各地散播香气, 就是使人认识基督。

15 因为无论在得救的人或灭亡的人中间, 我们都是基督的馨香, 是献给 神的。

16 对于灭亡的人, 这是死亡的气味叫人死; 对于得救的人, 这却是生命的香气使人活。这些事谁够资格作呢?

17 我们不像那许多的人, 为了图利而谬讲 神的道。相反地, 我们讲话, 是出于真诚, 出于 神, 是在 神面前、在基督里的。