1 Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

2 Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,

3 ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

4 Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

5 Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

6 Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

7 Taas minä näin turhuuden auringon alla:

8 Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

9 Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

10 Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

11 Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

12 Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

13 Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

14 Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

15 Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

16 Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

1 我又看见日光之下所发生一切欺压的事： 受欺压的流泪， 却无人安慰他们； 欺压他们的， 手里握着权柄， 因此无人安慰受欺压的。

2 我赞叹那已死的人， 胜过那还活着的人。

3 那还没生下来的， 就是还没看过日光之下所行的恶事的， 比这两种人更有福。

4 我看见各样的劳碌和各样精巧的工作， 都是出于人与人彼此的竞争。这也是虚空， 也是捕风。

5 愚昧人抱着手， 吃自己的肉。

6 一掌盛满安宁， 胜过两手抓满劳碌捕风。

7 我又看到日光之下有一件虚空的事。

8 有人孤单无依， 没有儿子， 没有兄弟， 仍劳碌不休， 眼目也不以自己的财富为足。他问： "我劳劳碌碌， 刻薄自己不去享受， 是为谁呢？"这也是虚空， 是劳苦的担子。

9 二人胜过一人， 因为他们一起的劳碌有美好的酬报。

10 如果一个跌倒， 另一个可以把他的同伴扶起来。但一人孤身跌倒， 没有别人把他扶起来， 他就悲惨了。

11 还有， 二人同睡， 就都暖和； 一人独睡， 怎能暖和呢？

12 有人能制伏孤身一人， 如果有二人就挡得住他。三股合成的绳子， 不容易扯断。

13 贫穷但有智慧的年轻人， 胜过年老不再纳谏的愚昧王。

14 虽然他是从监狱出来， 在自己的国中， 又是出身贫寒， 却起来作王。

15 我看见所有在日光之下行走的活人， 都随从那取代老王的年轻人。

16 所有的人民， 就是他所统治的人民， 多得无数； 然而后来的人却不喜欢他。这实在也是虚空， 也是捕风。