1 Job vastasi ja sanoi:
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
1 Ano ra ko Hopa; i mea ia,
2 Ata whakarongo mai ki taku kupu, a hei tenei he kupu whakamarie mai ma koutou.
3 Tukua ahau, a ka korero hoki ahau; a ka mutu aku korero, haere tonu ta koutou tawai.
4 Ahau nei, ki te tangata koia taku amuamu? A he aha ahau te manawanui ai?
5 Titiro mai ki ahau, miharo ai; kopania atu te ringa ki te mangai.
6 Mahara kau ahau, ka wehi, mau pu te wehi o oku kikokiko.
7 He aha te hunga kino i ora ai, i koroheke ai, ae, i marohirohi ai to ratou kaha?
8 Pumau tonu o ratou uri ki to ratou taha ki to ratou aroaro, a ko a ratou whanau kei ta ratou tirohanga atu.
9 O ratou whare kei runga i te rangimarie, kahore he wehi, kahore hoki a te Atua patu ki a ratou.
10 E kaha ana tana puru ki te ekeeke, kahore hoki e he; ka whanau tana kau, kahore hoki he whakatahe.
11 E tukua mai ana e ratou a ratou kohungahunga ano he kahui hipi, e pekepeke ana a ratou tamariki.
12 He hunga hapai ratou i te timipera, i te hapa, e koa ana ki te tangi o te okana.
13 O ratou ra pau tonu i runga i te ahuareka, kitea rawatia ake kua heke ki te po.
14 Koia ratou i mea ai ki te Atua, Mawehe atu i a matou; kahore hoki o matou hiahia kia matau ki ou ara.
15 He aha ra te Runga Rawa e mahi ai matou ki a ia? He aha hoki te rawa ki a matou ki te inoi ki a ia?
16 Nana, kahore he pai mo ratou i o ratou ringa ake: matara atu i ahau te whakaaro o te hunga kino.
17 Pehea te maha o nga matenga o te rama a te hunga kino? O nga panga mai ano hoki o to ratou aitua ki a ratou? O te tuwhanga mai a te Atua i nga mamae i a ia e riri ana?
18 E rite ai ratou ki te kakau witi i mua i te hau, ki te papapa e kahakina atu ana e te paroro?
19 E mea ana koutou, E rongoatia ana e te Atua tona kino hei mea mo ana tamariki. Mana e utu tera ki a ia tonu, kia mohio ai ia.
20 Tukua kia kite ona ake kanohi i tona hunanga, a tukua ia kia inu i te riri o te Kaha Rawa.
21 He aha hoki tana manako ki tona whare i muri i a ia? ka poroa hoki ona marama i waenga?
22 E whakaako ianei tetahi i te Atua ki te matauranga? Ko te kaiwhakawa hoki ia mo te hunga whakakake.
23 Tenei tangata, mate iho ia, pakari rawa ano hoki ona kaha, ata takoto ana ana mea katoa, kahore hoki he raruraru.
24 Ki tonu ona u i te waiu, a e makuku ana ona wheua i te hinu.
25 Mate iho hoki tera tangata, kawa tonu tona wairua, kahore hoki he pai hei kai mana.
26 Ka takoto ngatahi raua ki te puehu, a ko te iro hei hipoki mo raua.
27 Nana, e mohio ana ahau ki o koutou whakaaro, ki ta koutou ngarahu nanakia ano hoki moku.
28 E ki ana hoki koutou, Kei hea te whare o te rangatira? Kei hea hoki te teneti i noho ai te hunga kino?
29 Kahore ianei koutou i ui ki te hunga e haere atu ana i te ara? Kahore ranei koutou i mohio ki a ratou tohu?
30 Kei te rongoa nei hoki te tangata kono mo te ra o te whakangaro; ka whakaputaina ratou i te ra o te riri.
31 Ko wai e whakaatu i tona ara ki tona aroaro? Ko wai hoki hei hoatu i te utu mo tana mahi ki a ia?
32 Heoi ka kawea ia ki te urupa; kei te puranga he wahi mona.
33 Ka reka ki a ia nga pokuru o te awaawa, ka whai mai ano hoki nga tangata katoa i a ia; e kore nei hoki e taea te tatau te hunga i mua i a ia.
34 He pehea ra ta koutou whakamarie tinihanga i ahau, e toe na hoki te he i roto i a koutou kupu e whakahoki mai na?