1 Job vastasi ja sanoi:
3 Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
4 Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
5 Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
6 hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
7 hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
8 hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
9 hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
10 hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
11 Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
12 Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'
13 Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
14 Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
15 Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
16 Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
17 hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
18 joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
19 Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
20 Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
22 Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
23 Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
24 Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?
25 Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
26 ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.
27 Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
28 niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
29 Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
30 Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
31 silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.
32 Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
33 Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
34 ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
1 Na ka whakahoki a Hopa, ka mea,
2 E mohiotia ana ano tenei e ahau; engari ma te aha ka tika ai te tangata ki te Atua?
3 Ki te pai ia ki te totohe ki a ia, kahore he kupu kotahi o roto i te mano e taea e ia te whakahoki ki a ia.
4 He ngakau mohio ia, he pakari tona kaha: ko wai e whakauaua ki a ia, a e whiwhi i te pai?
5 E nekehia ana e ia nga maunga, te mohio ratou; hurihia ake e ia i a ia e riri ana.
6 E whakangaueuetia ana e ia te whenua, e nekehia atu ana i tona wahi, wiri ana ona pou.
7 E korero nei ki te ra, a kore ake e whiti; hiritia putia iho e ia nga whetu.
8 Ko ia nei anake hei hora i nga rangi, hei takahi i runga i nga ngaru o te moana.
9 Nana nei i hanga a Aketura, a Tautoru, a Matariki, me nga ruma i te tonga.
10 Nana nei i mahi nga mea nunui, e kore nei e taea te rapu atu, ae ra nga mea whakamiharo, e kore nei e taea te tatau.
11 Ina tonu ia e haere atu nei, a kahore ahau i kite; ka pahemo atu hoki ia, a kahore ahau e matau ki a ia.
12 Nana, ka hopu ia i tana i aru ai, ma wai ia e arai? Ko wai hei ki atu ki a ia, E aha ana koe?
13 E kore te Atua e whakahoki iho i tona riri; e piko ana ki raro i a ia nga kaiawhina o Rahapa.
14 A kia whakahoki kupu ano ahau ki a ia, kia whiriwhiri kupu ano maku ki a ia?
15 Ahakoa he tika ahau, e kore ahau e whakahoki kupu atu; engari ka inoi ahau ki toku kaiwhakawa.
16 Me i karanga atu ahau, a whakahokia mai ai e ia te kupu ki ahau, kihai ahau i whakaae tera kua whakarongo mai ia ki toku reo.
17 E aki ana hoki ia ia ahau ki te tupuhi, e whakanui takekore ana hoki i oku mate.
18 Kahore ahau e tukua e ia kia ta toku manawa; otiia whakakiia ana e ia toku wairua ki te kawa.
19 Ki te korero tatou mo te kaha o te hunga pakari, nana, kei reira ia! A ki te mea he whakawa, ko wai ra hei whakatakoto i te taima moku?
20 Ahakoa he tika ahau, ma toku mangai ano ahau e whakahe; ahakoa he tikanga tapatahi taku, ma reira ano e whakaatu toku ngaunga ketanga.
21 He tapatahi ahau; kahore ahau e whakaaro ki ahau ano; e whakahawea ana ahau ki toku ora.
22 He kotahi tonu ena; koia ahau ka mea, e whakamotitia ana e ia te tapatahi raua ko te kino.
23 Na ka whakamate tata nei te whiu, he kata tana ki te whakamatautauranga o te hunga harakore.
24 Kua hoatu te whenua ki te ringa o te tangata kino; e taupokina ana e ia nga mata o nga kaiwhakawa; ki te mea ehara i a ia, tena ko wai?
25 Na, ko te hohoro o oku ra, nui atu i to te kaikawe pukapuka; e rere ana, kahore hoki e kite i te pai.
26 Kua pahemo, kua pera me nga kaipuke tere, me te ekara ano e topa iho ana ki tana kai.
27 Ki te mea ahau, ka wareware ahau ki taku tangi, ka unuhia atu e ahau te pouri o toku mata, a ka marama:
28 E wehi ana ahau i oku mamae katoa, e mohio ana ahau e kore ahau e meinga e koe he harakore.
29 Tera hoki ahau e whakahengia; he aha ahau i whakangenge kau ai i ahau?
30 Ki te horoi ahau i ahau ki te hukarere, a ka meinga oku ringa kia ma rawa;
31 Katahi ahau ka rumakina e koe ki te poka, a whakarihariha mai ana oku kakahu ki ahau.
32 Ehara hoki ia i te tangata, i te penei me ahau nei, e whakahoki kupu ai ahau ki a ia, e haere tahi ai maua ki te whakawa.
33 Kahore he kaiwhakatikatika mo ta maua, kahore he tangata hei whakapa i tona ringa ki a maua tahi.
34 Me tango atu e ia tana patu i ahau, a kaua hoki tana whakamataku e whakawehi i ahau:
35 Hei reira ahau ka korero, a kahore e wehi i a ia; kahore hoki ahau e pera i roto i ahau.