1 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.