Hohelied 8

1 Ach, daß du mir wärest wie ein Bruder, der meiner Mutter Brüste sog! Dann dürfte ich dich doch küssen, wenn ich dich draußen träfe, ohne daß man mich deshalb verachtete. 2 Ich wollte dich führen, dich bringen zu meiner Mutter Haus; sie würde mich lehren, dich mit Würzwein zu tränken, mit meinem Granatäpfelmost. 3 Seine Linke sei unter meinem Haupt, und seine Rechte umfange mich! 4 Ich beschwöre euch, ihr Töchter Jerusalems, was wollt ihr die Liebe erwecken, und was wollt ihr sie erregen, bevor es ihr selbst gefällt? 5 Wer ist, die da heraufkommt von der Wüste, gestützt auf ihren Freund? Unter dem Apfelbaum weckte ich dich auf; dort litt deine Mutter Wehen für dich, dort litt Wehen sie, die dich gebar. 6 Trage mich wie einen Siegelstein auf deinem Herzen, wie einen Siegelring an deinem Arm! Denn Liebe ist stark wie der Tod, und Eifersucht hart wie das Totenreich; ihre Glut ist Feuerglut, eine Flamme des HERRN. 7 Viele Wasser vermögen die Liebe nicht auszulöschen, und Ströme ertränken sie nicht. Wenn ein Mensch allen Reichtum seines Hauses um die Liebe gäbe, so würde man ihn nur verachten. 8 Wir haben eine kleine Schwester, die noch keine Brüste hat. Was fangen wir mit unserer Schwester an am Tage, da man um sie freit? 9 Ist sie eine Mauer, so bauen wir einen silbernen Kranz darauf; ist sie aber eine Tür, so verschließen wir sie mit einem Zedernbrett! 10 Ich bin eine Mauer, und meine Brüste sind wie Türme; da ward ich in seinen Augen wie eine, die Frieden gefunden hat. 11 Salomo hatte einen Weinberg zu Baal-Hamon; er übergab den Weinberg den Hütern, jeder sollte für seine Frucht tausend Silberlinge bringen. 12 Der Weinberg, der mir anvertraut ward, ist vor mir; die tausend dir, o Salomo, und zweihundert den Hütern seiner Frucht! 13 Die du in den Gärten wohnst, die Gefährten lauschen deiner Stimme; laß mich sie hören! 14 Fliehe, mein Lieber, und sei der Gazelle gleich oder dem jungen Hirsch auf den Balsambergen!

Morsiamen toivomus (v. 1, 2). Varoitus Jerusalemin tyttärille (v. 3, 4). Rakkauden voima (v. 4-7). Veljet puhuttelevat morsianta pikkusiskonaan (v. 8, 9); tämä vastaa (v. 10). Salomon ja yljän viinitarha (v. 11, 12). Yljän kehoitus morsiamelle (v. 13), morsiamen kehoitus yljälle (v. 14).

1 "Olisitpa kuin oma veljeni, äitini rintoja imenyt!

Tapaisin sinut ulkona, sinua suutelisin,

eikä minua kukaan halveksuisi.

2 *Laul. l. 3:4Minä johdattaisin sinut, veisin äitini taloon,

ja hän neuvoisi minua.

Minä antaisin mausteviiniä juodaksesi,

granaattiomenani mehua."

3 *Laul. l. 2:6Hänen vasen kätensä on minun pääni alla,

ja hänen oikea kätensä halaa minua.

4 *Laul. l. 2:7; Laul. l. 3:5Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret:

älkää herätelkö, älkää häiritkö rakkautta,

ennenkuin se itse haluaa.

5 Kuka tuolla tulee erämaasta

rakkaaseensa nojaten?

"Omenapuun alla sinut herätin.

Siellä sai sinut äitisi kerran,

siellä sai sinut emosi.

6 Pane minut sinetiksi sydämellesi,

sinetiksi käsivarrellesi.

Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema,

tuima kuin tuonela on sen kiivaus,

sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki.

7 Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa,

eivät virrat sitä tulvaansa upottaa.

Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat

rakkauden hinnaksi,

häntä vain halveksuttaisiin."

8 "Meillä on pieni sisko, jolla ei vielä ole rintoja.

Mitä teemme siskollemme sinä päivänä,

jona häntä kysytään?

9 Jos hän on muuri,

rakennamme sille hopeasta harjan;

jos hän on ovi,

sen setrilaudalla suljemme."

10 "Minä olen muuri, ja rintani ovat kuin tornit;

vaan nyt olen hänen silmissään niinkuin antautuvainen."

11 "Salomolla on viinitarha Baal-Haamonissa;

hän on jättänyt viinitarhan vartijoiden huostaan;

sen hedelmistä saisi tuhat hopeasekeliä.

12 Minun viinitarhani on minun omassa hallussani.

Sinulle, Salomo, tulkoot ne tuhat,

ja sen hedelmän vartijoille kaksisataa."

13 *Laul. l. 2:14"Sinä yrttitarhain asujatar,

toverit kuuntelevat ääntäsi;

anna minun sitä kuulla."

14 *Laul. l. 2:17; Laul. l. 4:6; Laul. l. 5:1"Riennä, rakkaani, kuin gaselli,

kuin nuori peura balsamivuorille."