1 A balança fraudulenta é abominada pelo Senhor, mas o peso justo lhe é agradável.
2 Vindo o orgulho, virá também a ignomínia, mas a sabedoria mora com os humildes.
3 A integridade dos justos serve-lhes de guia; mas a perversidade dos pérfidos arrasta-os à ruína.
4 No dia da cólera a riqueza não terá proveito, mas a justiça salva da morte.
5 A justiça do homem íntegro aplana-lhe o caminho, mas o ímpio se abisma em sua própria impiedade.
6 A justiça dos retos os salva, mas em sua própria cobiça os pérfidos se prendem.
7 Morto o ímpio, desaparece sua esperança, a esperança dos iníquos perecerá.
8 O justo livra-se da angústia; em seu lugar cai o malvado.
9 Com os lábios, o hipócrita arruína o seu próximo, mas os justos serão salvos pela ciência.
10 Com a felicidade dos justos, exulta a cidade; com a perdição dos ímpios solta brados de alegria.
11 Uma cidade prospera pela bênção dos justos, mas é destruída pelas palavras dos maus.
12 Quem despreza seu próximo demonstra falta de senso; o homem sábio guarda silêncio.
13 O perverso trai os segredos, enquanto um coração leal os mantém ocultos.
14 Por falta de direção cai um povo; onde há muitos conselheiros, ali haverá salvação.
15 Quem fica por fiador de um estranho cairá na desventura; o que evita os laços viverá tranqüilo.
16 Uma mulher graciosa obtém honras, mas os laboriosos alcançam fortuna.
17 O homem liberal faz bem a si próprio, mas o cruel prejudica a sua própria carne.
18 O ímpio obtém um lucro falaz, mas o que semeia justiça receberá uma recompensa certa.
19 Quem pratica a justiça o faz para a vida, mas quem segue o mal corre para a morte.
20 Os homens de coração perverso são odiosos ao Senhor; os de conduta íntegra são objeto de seus favores.
21 Na verdade, o iníquo não ficará impune, mas a posteridade dos justos será salva.
22 Um anel de ouro no focinho de um porco: tal é a mulher formosa e insensata.
23 O desejo dos justos é unicamente o bem; o que espera os ímpios é a cólera.
24 Há quem dá com liberalidade e obtém mais. Outros poupam demais e vivem na indigência.
25 A alma generosa será cumulada de bens; e o que largamente dá, largamente receberá.
26 O povo amaldiçoa o que esconde o trigo, mas a bênção virá sobre a cabeça dos que o vendem.
27 Quem investiga o bem busca o favor; o que busca o mal será por ele oprimido.
28 Quem confia em sua riqueza cairá, enquanto os justos reverdecerão como a folhagem.
29 O que perturba sua casa herda o vento, e o néscio será escravo do sábio.
30 O fruto do justo é uma árvore de vida; o que conquista as almas é sábio.
31 Se o justo recebe na terra sua recompensa, quanto mais o perverso e o pecador!
1 Väärää vaakaa Herra vihaa, oikea punnus on hänelle mieleen.
2 Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus.
3 Kunnon miestä ohjaa rehellisyys, omaan vilppiinsä kavala kaatuu.
4 Rikkaus ei vihan päivänä auta, mutta oikeamielisyys pelastaa kuolemasta.
5 Nuhteettomuus tasoittaa hurskaiden tien, jumalaton sortuu pahuuteensa.
6 Rehti elämä on rehellisen pelastus, himot ovat petturin paula.
7 Kuolemaan katkeaa jumalattoman toivo, pahantekijän odotus raukeaa tyhjiin.
8 Hurskas pelastuu ahdingosta, jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9 Rienaajan puhe on toisille turmioksi, mutta tieto pelastaa oikeamieliset.
10 Hurskaan onni on kaupungin ilo, jumalattoman tuho on riemun aihe.
11 Vilpittömien menestys rakentaa kaupungin, jumalattomien puheet repivät sen maahan.
12 Tyhmä se, joka toisia pilkkaa, ymmärtäväinen pysyy vaiti.
13 Juorukellolta salaisuus karkaa, uskotulla ystävällä se on tallessa.
14 Johtoa vailla kansa kulkee tuhoon, neuvonantajien viisaus tuo menestyksen.
15 Pahoin käy sen, joka vierasta takaa, huolilta välttyy, joka kädenlyöntiä karttaa.
16 Naiselle tuo kauneus kunniaa, miehelle voima rikkautta.
17 Joka toisia auttaa, sitä autetaan, öykkäri vahingoittaa itseään.
18 Jumalattoman voitto on pettävää. Joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19 Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa.
20 Väärämielistä Herra kammoksuu, nuhteetonta hän rakastaa.
21 Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu.
22 Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä.
23 Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa.
24 Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy.
25 Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin, joka tarjoaa vettä, saa itse juoda.
26 Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa, jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään.
27 Joka etsii hyvää, löytää onnen, joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy.
28 Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa, mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät.
29 Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa, viisaan orjaksi tyhmyri päätyy.
30 Hurskaudesta kasvaa elämän puu, viisaan sanat otetaan vastaan.
31 Hurskas saa palkkansa jo maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.