2 Coríntios 11

1 Oxalá suportásseis um pouco de loucura de minha parte! Oh, sim! Tolerai-me.

2 Eu vos consagro um carinho e amor santo, porque vos desposei com um esposo único e vos apresentei a Cristo como virgem pura.

3 Mas temo que, como a serpente enganou Eva com a sua astúcia, assim se corrompam os vossos pensamentos e se apartem da sinceridade para com Cristo.

4 Porque quando aparece alguém pregando-vos outro Jesus, diferente daquele que vos temos pregado, ou se trata de receber outro espírito, diferente do que haveis recebido, ou outro evangelho, diverso do que haveis abraçado, de boa mente o aceitais.

5 Mas penso que em nada tenho sido inferior a esses "eminentes" apóstolos!

6 Pois, embora eu seja de pouca eloquên­cia, não acontece o mesmo quanto à ciência: é o que em tudo e a cada passo vos temos manifestado.

7 Porventura cometi alguma falta, em vos ter pregado o Evangelho de Deus gratuitamente, humilhando-me para vos exaltar?

8 Para vos servir, despojei outras igrejas, recebendo delas o meu sustento.

9 Estando convosco e passando alguma necessidade, não fui pesado a ninguém, porque os irmãos que vieram da Macedônia supriram o que me faltava. Em tudo me guardei e me guardarei de vos ser pesado.

10 Tão certo como a verdade de Cristo está em mim, não me será tirada essa glória nas regiões de Acaia.

11 E por quê?... Será por que não vos amo? Deus o sabe!

12 Mas o que faço, continuarei a fazer, para cortar pela raiz todo pretexto àqueles que procuram algum pretexto para se envaidecerem e se afirmarem iguais a nós.

13 Esses tais são falsos apóstolos, operários desonestos, que se disfarçam em apóstolos de Cristo,

14 o que não é de espantar. Pois, se o próprio Satanás se transfigura em anjo de luz,

15 parece bem normal que seus ministros se disfarcem em ministros de justiça, cujo fim, no entanto, será segundo as suas obras.

16 Repito: não me queiram tomar por um louco. No mínimo, aceitai-me como tal, para que também eu possa me gloriar!

17 O que vou dizer, na certeza de poder gloriar-me, não o digo sob a inspiração do Senhor, mas como num acesso de delírio.

18 Porque muitos se gloriam segundo a carne, também eu me gloriarei.

19 Vós, sendo homens sensatos, suportais de boa mente os loucos...

20 Sim, tolerais a quem vos escraviza, a quem vos devora, a quem vos faz violência, a quem vos trata com orgulho, a quem vos dá no rosto.

21 Sinto vergonha de o dizer; temos mostrado demasiada fraqueza... Entretanto, de tudo aquilo de que outrem se ufana (falo como um insensato), disso também eu me ufano.

22 São hebreus? Também eu. São israelitas? Também eu.

23 São minis­tros de Cristo? Falo como menos sábio: eu, ainda mais. Muito mais pelos trabalhos, muito mais pelos cárceres, pelos açoites sem medida. Muitas vezes, vi a morte de perto.

24 Cinco vezes recebi dos judeus os quarenta açoites menos um.

25 Três vezes fui flagelado com varas. Uma vez apedrejado. Três vezes naufraguei, uma noite e um dia passei no abismo.

26 Viagens sem conta, exposto a perigos nos rios, perigos de salteado­res, perigos da parte de meus concidadãos, perigos da parte dos pagãos, perigos na cidade, perigos no deserto, perigos no mar, perigos entre falsos irmãos!

27 Trabalhos e fadigas, repetidas vigílias, com fome e sede, frequentes jejuns, frio e nudez!

28 Além de outras coisas, a minha preocupação cotidiana, a solicitude por todas as igrejas!

29 Quem é fraco, que eu não seja fraco? Quem sofre escândalo, que eu não me consuma de dor?

30 Se for preciso que a gente se glorie, eu me gloriarei na minha fraqueza.

31 Deus, Pai de nosso Senhor Jesus Cristo, que é bendito pelos séculos, sabe que não minto.

32 Em Damasco, o governador do rei Aretas mandou guardar a cidade dos damascenos para me prender.

33 Mas, dentro de um cesto, desceram-me por uma janela ao longo da muralha, e assim escapei das suas mãos.

Paavali pyytää korinttolaisia kärsimään häneltä hiukan mielettömyyttäkin, koska hänen nyt täytyy noita isoisia apostoleja vastaan kerskata 1-6. Hän kerskaa siitä, ettei ole ottanut korinttolaisilta mitään palkkaa 7-15, sekä siitä, että hän Kristuksen palveluksessa on tehnyt enemmän työtä ja enemmän kärsinyt kuin nuo vastustajat 16-33.

1 Jospa kärsisitte minulta hiukan mielettömyyttäkin! Ja kyllähän te minua kärsittekin. 2 *Hoos. 2:19-20; Gal. 4:17-18; Ef. 5:26-27; Kol. 1:22,28; Ilm. 14:4Sillä minä kiivailen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella; minähän olen kihlannut teidät miehelle, yhdelle ainoalle, asettaakseni Kristuksen eteen puhtaan neitsyen. 3 *1. Moos. 3:1-5; Joh. 8:44; Kol. 2:8; Hebr. 13:9; 2. Piet. 3:17Mutta minä pelkään, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidän mielenne ehkä turmeltuu pois vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teissä on Kristusta kohtaan. 4 *1. Kor. 3:11; Gal. 1:6-8Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. 5 *1. Kor. 15:10; 2. Kor. 12:11; Gal. 2:6Mutta minä en katso itseäni missään suhteessa noita isoisia apostoleja huonommaksi. 6 *1. Kor. 1:17; 1. Kor. 2:1,13; 2. Kor. 4:2; 2. Kor. 5:11; Ef. 3:4Jos olenkin oppimaton puheessa, en kuitenkaan tiedossa; olemmehan tuoneet sen teille kaikin tavoin ilmi kaikissa asioissa.

7 *Matt. 10:8; Ap. t. 18:3; 1. Kor. 9:6,12; 1. Kor. 9:18; 2. Kor. 12:13Vai olenko tehnyt syntiä siinä, että — alentaessani itseni, jotta te ylenisitte — olen ilmaiseksi julistanut teille Jumalan evankeliumia? 8 *Fil. 4:10,15Muita seurakuntia minä riistin, ottaessani heiltä palkkaa palvellakseni teitä. Kun olin teidän luonanne ja kärsin puutetta, en rasittanut ketään. 9 *Ap. t. 20:33; 2. Kor. 12:13-14; 1. Tess. 2:9; 2. Tess. 3:8Sillä mitä minulta puuttui, sen täyttivät veljet, jotka tulivat Makedoniasta; ja kaikessa minä varoin olemasta teille rasitukseksi, ja olen vastakin varova. 10 *1. Kor. 9:15Niin totta kuin Kristuksen totuus on minussa, ei tätä kerskausta minulta riistetä Akaian maanäärissä. 11 *2. Kor. 12:15Minkätähden? Senkötähden, etten muka rakasta teitä? Jumala tietää sen. 12 Mutta mitä minä teen, sen olen vastakin tekevä, riistääkseni aiheen niiltä, jotka aihetta etsivät, että heidät siinä, missä kerskaavat, havaittaisiin samankaltaisiksi kuin mekin. 13 *Matt. 7:15-16; Ap. t. 15:24; Ap. t. 20:30; 2. Kor. 2:17; Gal. 2:4; Fil. 3:2; 2. Piet. 1:1; 1. Joh. 4:1Sillä semmoiset ovat valheapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. 14 Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. 15 *Fil. 3:19Ei ole siis paljon, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi, mutta heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukainen.

16 *2. Kor. 12:5-6Vielä minä sanon: älköön kukaan luulko minua mielettömäksi; mutta vaikka olisinkin, ottakaa minut mieletönnäkin vastaan, että minäkin saisin hiukan kerskata. 17 Mitä nyt puhun, kun näin suurella luottamuksella kerskaan, sitä en puhu Herran mielen mukaan, vaan niinkuin mieletön. 18 *2. Kor. 10:13; 2. Kor. 12:5-6; Fil. 3:3-4Koska niin monet kerskaavat lihan mukaan, niin kerskaan minäkin. 19 *1. Kor. 4:10Tehän hyvin suvaitsette mielettömiä, kun itse olette niin mieleviä. 20 Tehän suvaitsette, että joku teidät orjuuttaa, että joku teidät syö puhtaaksi, että joku teidät saa saaliiksensa, että joku itsensä korottaa, että joku lyö teitä kasvoihin. 21 *2. Kor. 10:10Häpeäkseni sanon: tähän me kyllä olemme olleet liian heikkoja. Mutta minkä joku toinen uskaltaa — puhun kuin mieletön — sen uskallan minäkin. 22 *Ap. t. 22:3; Room. 11:1; Fil. 3:4-5He ovat hebrealaisia; minä myös. He ovat israelilaisia; minä myös. He ovat Aabrahamin siementä; minä myös. 23 *Ap. t. 9:15-16; Ap. t. 21:11; 1. Kor. 4:11; 2. Kor. 1:10; 2. Kor. 4:11; 2. Kor. 6:4-5He ovat Kristuksen palvelijoita — puhun kuin mieltä vailla — minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa. 24 *5. Moos. 25:3Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille; 25 *Ap. t. 14:19; Ap. t. 16:22kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut; 26 *Ap. t. 13:50; Ap. t. 14:5; Ap. t. 17:5; Gal. 2:4olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä; 27 *Ap. t. 20:31; Room. 8:35; 2. Kor. 6:4-5; 1. Tess. 2:9ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta. 28 *Ap. t. 20:18Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista. 29 *Room. 15:1; 1. Kor. 8:13; 1. Kor. 9:22Kuka on heikko, etten minäkin olisi heikko? Kuka lankeaa, ettei se minua polttaisi? 30 *2. Kor. 12:5Jos minun kerskata täytyy, niin kerskaan heikkoudestani. 31 *Room. 9:1; 2. Kor. 1:23; Gal. 1:20Herran Jeesuksen Jumala ja Isä, joka on ylistetty iankaikkisesti, tietää, etten valhettele.

32 *Ap. t. 9:24-25Damaskossa kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut kiinni, 33 ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin hänen käsistänsä.