2 Coríntios 9

1 Com respeito ao auxílio a prestar aos irmãos, acho quase supérfluo continuar a escrever-vos.

2 Porquanto estou ciente de vossa boa vontade, que enalteço, para glória vossa, ante os macedônios, dizendo-lhes que a Acaia também está pronta desde o ano passado. O exemplo de vosso zelo tem estimulado a muitos.

3 Eu, porém, vos enviei os nossos irmãos para que o louvor que dissemos a vosso respeito, nesse particular, não se tornasse vão e para que, como te­nho dito, estejais prevenidos.

4 Eu temia que, se os macedônios fossem comigo e vós não estivésseis preparados, essa certeza redundasse para confusão nossa, para não dizer vossa.

5 Por esse motivo, julguei necessário rogar aos irmãos que nos precedessem junto de vós e preparassem em tempo a gene­rosidade prometida. Assim, será verdadeiramente uma liberalidade, e não uma mesquinhez.

6 Convém lembrar: aquele que semeia pouco, pouco ceifará. Aquele que semeia em profusão, em profusão ceifará.

7 Dê cada um conforme o impulso do seu coração, sem tristeza nem constrangimento. Deus ama o que dá com alegria.

8 Poderoso é Deus para cumular-vos com toda a espécie de benefícios, para que, tendo sempre e em todas as coisas o necessário, vos sobre ainda muito para toda espécie de boas obras.

9 Como está escrito: Espalhou, deu aos pobres, a sua justiça subsiste para sempre (Sl 111,9).

10 Aquele que dá a semente ao semeador e o pão para comer, vos dará rica sementeira e aumentará os frutos da vossa justiça.

11 Assim, enriquecidos em todas as coisas, podereis exercer toda espécie de generosidade que, por nosso intermédio, será ocasião de agradecer a Deus.

12 Realmente, o serviço dessa obra de caridade não só provê as necessidades dos irmãos, mas é também uma abundante fonte de ações de graças a Deus.

13 Pois, ao reconhecer a experimentada virtude que essa assistência revela da vossa parte, eles glorificam a Deus pela obediência que professais relativamente ao Evangelho de Cristo e pela gene­rosidade de vossas esmolas em favor deles e em favor de todos.

14 Além disso, eles oram por vós e vos dedicam a mais terna afeição em vista da eminente graça que Deus vos fez.

15 Graças sejam dadas a Deus pelo seu dom inefável!

Paavali kyllä sanoo tuntevansa korinttolaisten alttiuden 1, 2, mutta lähettää kuitenkin edellisessä luvussa mainitut veljet heidän tykönsä, että avustus olisi valmiina, kun hän itse tulee 3-5; hän kehoittaa auttamaan ilomielin ja antamaan runsaasti 6, 7, johon Jumalan siunaus on tekevä heidät kykeneviksi; silloin avunsaajat ylistävät Jumalaa siitä, että korinttolaisten taattu mieli tulee avustuksessa näkyviin ja että nämä vilpittömästi osoittavat alttiuttaan heitä ja muita seurakuntia kohtaan 8-15.

1 *Ap. t. 11:29; Room. 15:26; 1. Kor. 16:2; 2. Kor. 8:4; Gal. 2:10Pyhien avustamisesta minun tosin on tarpeetonta kirjoittaa teille; 2 *2. Kor. 8:10-11sillä minä tunnen teidän alttiutenne, ja siitä minä kehun teitä makedonialaisille, että näet Akaia on ollut valmiina menneestä vuodesta alkaen, ja niin on teidän intonne saanut sangen monta innostumaan.

3 *2. Kor. 8:24Lähetän nyt kuitenkin nämä veljet, ettei kerskaamisemme teistä tässä kohden näyttäytyisi tyhjäksi, vaan että olisitte valmiit, niinkuin olen sanonut teidän olevan; 4 muutoin, jos makedonialaisia tulee minun kanssani ja he tapaavat teidät valmistumattomina, me — ettemme sanoisi te — ehkä joutuisimme häpeään tässä luottamuksessamme. 5 *1. Moos. 33:11; 2. Kor. 8:18Olen siis katsonut tarpeelliseksi kehoittaa veljiä edeltäpäin lähtemään teidän tykönne ja toimittamaan valmiiksi ennen lupaamanne runsaan lahjan, niin että se olisi valmis runsaana eikä kitsaana.

6 *Sananl. 11:24-25; Sananl. 22:9; Mal. 3:10; Gal. 6:7-8Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää. 7 *2. Moos. 25:2; 2. Moos. 35:5; 5. Moos. 15:7; 1. Aik. 29:17; Room. 12:8; 2. Kor. 8:12Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

8 *Sananl. 28:27; Ap. t. 10:4; 2. Kor. 8:7; Fil. 4:19; Kol. 1:10Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää; 9 *Ps. 112:9niinkuin kirjoitettu on:

"Hän sirottelee, hän antaa köyhille,

hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti".

10 *Jes. 55:10; Hoos. 10:12Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät, 11 *2. Kor. 8:2niin että te kaikessa vaurastuen voitte vilpittömästi harjoittaa kaikkinaista anteliaisuutta, joka meidän kauttamme saa aikaan kiitosta Jumalalle. 12 *2. Kor. 1:11; 2. Kor. 4:15; 2. Kor. 8:14Sillä tämä avustamispalvelus ei ainoastaan poista pyhien puutteita, vaan käy vieläkin hedelmällisemmäksi Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta, 13 *Matt. 5:16kun he, tästä teidän palveluksestanne huomattuaan, kuinka taattu teidän mielenne on, ylistävät Jumalaa siitä, että te näin alistuvaisesti tunnustaudutte Kristuksen evankeliumiin ja näin vilpittömästi olette ruvenneet yhteyteen heidän kanssaan ja kaikkien kanssa. 14 Ja hekin rukoilevat teidän edestänne ja ikävöivät teitä sen ylen runsaan Jumalan armon tähden, joka on teidän osaksenne tullut.

15 Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan!