1 耶和华的话临到我说： 2 "人子啊！ 你要说预言攻击以色列众牧者； 你要对他们说预言： ‘主耶和华这样说： 以色列众牧者有祸了！ 他们只顾牧养自己。牧者岂不应当牧养羊群吗？ 3 你们吃脂油、穿羊毛， 宰肥壮的羊， 却不牧养羊群。 4 瘦弱的， 你们没有养壮； 患病的， 你们没有医治； 受伤的， 你们没有包扎； 被赶散的， 你们没有领回； 迷失的， 你们没有寻找； 你们反而用强暴严严地管辖它们。 5 它们没有牧人， 就分散了， 作了田野一切走兽的食物。 6 我的羊在众山和各高冈上流离； 它们分散在全地上， 没有人去寻， 也没有人去找。 7 "‘因此， 你们这些作牧者的， 要听耶和华的话： 8 我指着我的永生起誓， 我的羊因没有牧人， 就成了猎物， 作了田野一切走兽的食物。我的众牧者不寻找我的羊； 他们只顾牧养自己， 却不牧养我的羊。这是主耶和华的宣告。 9 因此， 你们这些作牧者的， 要听耶和华的话。 10 主耶和华这样说： 看哪！ 我要与众牧者为敌； 我必向他们追讨我的羊， 使他们不再牧养羊群， 也不再牧养自己。我必救我的羊脱离他们的口， 不再作他们的食物。 11 "‘因为主耶和华这样说： 看哪！ 我必亲自寻觅我的羊， 把它们找出来。 12 牧人在他的羊群四散的时候， 怎样寻找他的羊， 我也必照样寻找我的羊。这些羊在密云幽暗的日子四散到各处， 我要把它们从那里救回来。 13 我必把它们从万族中领出来， 从列邦中聚集它们， 领它们归回故土。我必在以色列的群山上， 在众溪水旁， 在国内一切居住的地方， 牧养它们。 14 我必在美好的草场上牧养它们， 以色列的高山必作牧放它们的地方。在那里它们必躺卧在美好的牧场上， 它们必在以色列群山肥美的草场上吃草。 15 我必亲自牧养我的羊， 亲自使它们躺卧。这是主耶和华的宣告。 16 迷失的， 我必寻找； 被赶散的， 我必领回； 受伤的， 我必包扎； 患病的， 我必养壮； 肥壮的， 我却要除灭。我也必按着公正牧养它们。 17 "‘我的羊啊！ 论到你们， 主耶和华这样说： 我要在羊与羊之间， 在公绵羊与公山羊之间， 施行审判。 18 你们在美好的草场上吃草， 还不知足吗？剩下的草， 你们竟用脚践踏； 你们喝了清水， 剩下的你们竟用脚搅浊。 19 我的羊， 就只能吃你们用脚践踏过的， 喝你们用脚搅浊了的。 20 "‘因此， 主耶和华对它们这样说： 看哪！ 我必亲自在肥羊与瘦羊之间施行审判。 21 因为你们用腰用肩拥挤所有瘦弱的， 又用角抵触它们， 直到把它们驱散到外面， 22 所以我必拯救我的羊， 使它们不再作猎物。我要在羊与羊之间施行审判。 23 "‘我必立一个牧人， 就是我的仆人大卫， 看管它们， 牧养它们。他必牧养它们， 作它们的牧人。 24 我耶和华必作它们的 神， 我的仆人大卫要在它们中间作领袖。我耶和华已经说了。 25 "‘我必与它们立平安的约， 使恶兽从境内灭绝， 它们就可以在旷野安居， 在树林中躺卧。 26 我必使他们和我的山四围都蒙福； 我必按时降雨， 这就是赐福的雨。 27 田野的树木必结果子， 地也必有出产； 他们必在自己的土地上安居。我打断他们所负的轭， 救他们脱离奴役者的手的时候， 他们就知道我是耶和华。 28 他们必不再作列国的猎物， 地上的野兽也不再吞吃他们； 他们必安然居住， 没有人惊吓他们。 29 我必给他们兴起一个以种植闻名的地方， 使他们在境内不再被饥荒消灭， 也不再担当列国的羞辱。 30 那时， 他们就知道我耶和华他们的 神与他们同在， 并且知道他们以色列家是我的子民。这是主耶和华的宣告。 31 你们是我的羊， 是我草场上的羊； 我是你们的 神。这是耶和华的宣告。’"

1 Minulle tuli tämä Herran sana:3 Te juotte maidon, käytätte villan vaatteisiinne ja teurastatte lihavimmat lampaat, mutta ette pidä huolta laumastanne.4 Te ette ole hoivanneet uupuneita, ette ole lääkinneet sairastuneita ettekä sitoneet murtunutta jalkaa, te ette ole etsineet kadonneita ettekä lähteneet eksyneiden perään. Te olette kohdelleet lampaitanne tylysti ja kovin ottein.5 Minun laumani on hajonnut, kun se on jäänyt paimenetta, ja minun lampaani ovat joutuneet petojen suihin, kun ne ovat joutuneet erilleen laumastaan.6 Minun lampaani harhailevat pitkin vuoria, pitkin korkeita kukkuloita, ne ovat hajaantuneet joka puolelle maata, eikä kukaan kaipaa eikä etsi niitä.8 Näin sanoo Herra Jumala: Minun lampaani ovat joutuneet petojen saaliiksi. Minun lampaani ovat joutuneet kaikenlaisten petojen suihin, koska kukaan ei ole niitä kainnut, koska paimeneni eivät ole tunteneet murhetta niistä. Paimenet ovat pitäneet huolta vain itsestään, minun laumastani he eivät ole huolehtineet.9 Sen tähden, paimenet, kuulkaa Herran sana.10 Näin sanoo Herra Jumala: Niin totta kuin elän, minä panen paimenet vastaamaan, minä vaadin heidät tilille lampaistani. Enää he eivät saa olla laumani paimenia, enää he eivät saa huolehtia minun laumastani eivätkä omasta hyvinvoinnistaan. Minä pelastan lampaani heidän hampailtaan, enää ne eivät joudu heidän ruoakseen.12 Niin kuin paimen pitää huolta lampaistaan, kun ne ovat hajaantuneet hänen ympäriltään, niin minä huolehdin lampaistani ja haen ne turvaan kaikkialta, minne ne sumuisena ja synkkänä päivänä ovat kaikonneet.13 Minä tuon lampaani vieraasta maasta, minä kokoan ne kansojen keskuudesta, tuon ne omaan maahansa ja kaitsen niitä Israelin vuorilla, purolaaksoissa ja kaikilla ruohoisilla mailla.14 Vehmailla niityillä minä niitä kaitsen, niiden laidun on Israelin korkeilla vuorilla. Siellä, vehreillä kedoilla, ne saavat levätä, ne saavat käyskennellä Israelin vuorten rehevillä laidunmailla.15 Minä kaitsen itse lampaitani ja vien itse ne lepäämään -- näin sanoo Herra Jumala.16 Minä etsin eksyneen ja tuon takaisin laumasta harhautuneen, minä sidon murtuneen jalan, minä hoivaan uupunutta, ja vahvat ja lihavat minä pidän kurissa. Minä kaitsen laumaani niin kuin sitä tulee kaita.18 Eikö teille riitä, että saatte syödä hyvän laitumenne ruohon? Pitääkö teidän vielä tallata jalkoihinne se mikä jää jäljelle? Eikö teille riitä kirkasvetinen juomapaikkanne? Pitääkö teidän sotkea se jälkeenne?19 Onko muiden lampaitteni käytävä laitumella siellä, missä teidän jalkanne ovat tallanneet, ja juotava vettä, jonka teidän jalkanne ovat sotkeneet?21 Te olette kyljillänne ja hartioillanne sysineet heikkoja, te olette puskeneet niitä sarvillanne, kunnes olette saaneet ajetuksi ne laumasta.22 Mutta minä pelastan lampaani, eivätkä ne enää ole teidän armoillanne. Minä pidän siitä huolen, että oikeus toteutuu lampaiden kesken.24 Minä, Herra, olen heidän Jumalansa, ja palvelijani Daavid on heidän kaikkien ruhtinas. Minä, Herra, olen puhunut.26 Minä annan heille siunaukseni ja siunaan maan, joka ympäröi pyhää vuortani. Minä annan sateet ajallaan, ja ne ovat siunauksen sateet.27 Puut kantavat hedelmää ja maa antaa runsaan sadon, ja he elävät maassaan vaaroilta turvassa. Kun minä murskaan heidän ikeensä ja pelastan heidät orjuudesta, sortajien käsistä, he tietävät, että minä olen Herra.28 Enää he eivät joudu toisten kansojen armoille eivätkä petojen hampaisiin, vaan he elävät rauhassa eikä kukaan ahdista heitä.29 Minä istutan heille puutarhan, jolla ei ole vertaa, eikä heidän maassaan enää kukaan menehdy nälkään eikä heidän tarvitse kärsiä toisten kansojen pilkkaa.30 He tietävät silloin, että minä, Herra, heidän Jumalansa, olen heidän kanssaan ja että he, Israel, ovat minun kansani. Näin sanoo Herra Jumala.31 Te, ihmiset, olette minun lampaani, minun laitumeni lampaat. Minä olen teidän Jumalanne. Näin sanoo Herra Jumala.