1 [{A Psalm} of David.] Unto thee, Jehovah, do I call; my rock, be not silent unto me, lest, {if} thou keep silence toward me, I become like them that go down into the pit.2 Hear the voice of my supplications, when I cry unto thee, when I lift up my hands toward the oracle of thy holiness.3 Draw me not away with the wicked, and with the workers of iniquity, who speak peace to their neighbours, and mischief is in their heart.4 Give them according to their doing, and according to the wickedness of their deeds; give them after the work of their hands, render to them their desert.5 For they regard not the deeds of Jehovah, nor the work of his hands: he will destroy them, and not build them up.6 Blessed be Jehovah, for he hath heard the voice of my supplications.7 Jehovah is my strength and my shield; my heart confided in him, and I was helped: therefore my heart exulteth, and with my song will I praise him.8 Jehovah is their strength; and he is the stronghold of salvation to his anointed one.9 Save thy people, and bless thine inheritance; and feed them, and lift them up for ever.

1 Daavidin psalmi. Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun kallioni. Älä ole vaiti, kun puhun sinulle! Jos sinä et vastaa, olen kuoleman oma.2 Kuule minun rukoukseni, kun huudan sinua avuksi ja kohotan käteni temppelisi pyhintä kohti.3 Älä tempaa minua pois jumalattomien kanssa, älä väärintekijöiden mukana. He puhuvat kyllä sopuisasti mutta hautovat mielessään pahaa.4 Anna heille heidän tekojensa mukaan, heidän pahojen töittensä mukaan! Vaadi heidät tilille rikkomuksistaan, maksa heille heidän tekojensa palkka!5 Herran teoista he eivät välitä, eivät he tarkkaa hänen kättensä töitä. Siksi hän tuhoaa heidät, ei hän enää heitä nosta.6 Kiitetty olkoon Herra! Hän on kuullut avunpyyntöni.7 Herra on minun voimani ja kilpeni, häneen minä luotan. Minä sain avun, ja minun sydämeni riemuitsee, minä laulan ja ylistän Herraa.8 Herra on kansansa voima, voideltunsa apu ja turva.9 Pelasta kansasi ja siunaa omiasi, kaitse ja kanna heitä nyt ja aina.