1 (2)*Sananl. 22:1; Saarn. 4:2Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy,

ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.

2 (3)*Ps. 39:5; Jaak. 4:9Parempi kuin pitotaloon on mennä surutaloon,

sillä siinä on kaikkien ihmisten loppu,

ja elossa oleva painaa sen mieleensä.

3 (4)*Matt. 5:4; 2. Kor. 7:8Suru on parempi kuin nauru,

sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.

4 (5) Viisaitten sydän on surutalossa,

tyhmien sydän ilotalossa.

5 (6)*Sananl. 17:10Parempi on kuulla viisaan nuhdetta,

kuin olla kuulemassa tyhmien laulua;

6 (7) sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla,

on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

7 (8)*2. Moos. 23:8; 5. Moos. 16:19Sillä väärä voitto tekee viisaan hulluksi,

ja lahja turmelee sydämen.

8 (9)*Sananl. 14:29Asian loppu on parempi kuin sen alku,

ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

9 (10) Älköön mielesi olko pikainen vihaan,

sillä viha majautuu tyhmäin poveen.

10 (11) Älä sano: "Mikä siinä on,

että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset?"

Sillä sitä et viisaudesta kysy.

11 (12)*Sananl. 3:13; Sananl. 8:18Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa

ja on etu niille, jotka ovat näkemässä aurinkoa.

12 (13) Sillä viisauden varjossa on kuin rahan varjossa, mutta tieto on hyödyllisempi: viisaus pitää haltijansa elossa.

13 (14)*Job 12:14; Saarn. 1:15Katso Jumalan tekoja; sillä kuka voi sen suoristaa, minkä hän on vääräksi tehnyt? 14 (15)*Fil. 4:12Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin, ja pahana päivänä ymmärrä, että toisen niinkuin toisenkin on Jumala tehnyt, koskapa ihminen ei saa mitään siitä, mikä hänen jälkeensä tulee.

15 (16)*Job 21:7; Saarn. 8:14; Saarn. 9:2Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan.

16 (17) Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi? 17 (18) Älä ole kovin jumalaton, äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi? 18 (19)*Saarn. 2:3; Matt. 23:23Hyvä on, että pidät kiinni toisesta etkä hellitä kättäsi toisestakaan, sillä Jumalaa pelkääväinen selviää näistä kaikista. 19 (20)*Sananl. 21:22; Sananl. 24:5; Saarn. 9:16,18Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kymmenen vallanpitäjää, jotka ovat kaupungissa. 20 (21)*1. Kun. 8:46; 2. Aik. 6:36; Sananl. 20:9; 1. Joh. 1:8Sillä ei ole maan päällä ihmistä niin vanhurskasta, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.

21 (22)*2. Sam. 16:10Älä myöskään pane mieleesi kaikkia puheita, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi sinua kiroilevan. 22 (23) Sillä oma sydämesikin tietää, että myös sinä olet monta kertaa kiroillut muita.

23 (24)*Job 28:12; Saarn. 8:17Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: "Tahdon tulla viisaaksi", mutta se pysyi minusta kaukana. 24 (25) Kaukana on kaiken olemus ja syvällä, syvällä; kuka voi sen löytää?

25 (26)*Saarn. 1:17; Saarn. 2:12Minä ryhdyin sydämessäni oppimaan, miettimään ja etsimään viisautta ja tutkistelun tuloksia, tullakseni tuntemaan jumalattomuuden typeryydeksi ja tyhmyyden mielettömyydeksi. 26 (27)*Sananl. 5:3; Sananl. 22:14Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on paula ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on otollinen Jumalan edessä, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä häneen takertuu. 27 (28) Katso, tämän minä olen löytänyt, sanoi saarnaaja, pyrkiessäni asia asialta löytämään tutkistelun tulosta; 28 (29) mitä sieluni on yhäti etsinyt, mutta mitä en ole löytänyt, on tämä: olen löytänyt tuhannesta yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista. 29 (30)*1. Moos. 1:27; Jer. 17:9Katso, tämän ainoastaan olen löytänyt: että Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia mutkia.

1 Melhor é a boa fama

do que o melhor unguento,

e o dia da morte

do que o dia do nascimento de alguém.

2 Melhor é ir à casa onde há luto

do que ir à casa onde há banquete,

porque naquela está o fim

de todos os homens;

e os vivos o aplicam

ao seu coração.

3 Melhor é a mágoa do que o riso,

porque com a tristeza do rosto

se faz melhor o coração.

4 O coração dos sábios

está na casa do luto,

mas o coração dos tolos

na casa da alegria.

5 Melhor é ouvir

a repreensão do sábio,

do que ouvir alguém a canção do tolo.

6 Porque qual o crepitar dos espinhos

debaixo de uma panela,

tal é o riso do tolo;

também isto é vaidade.

7 Verdadeiramente que a opressão

faria endoidecer até ao sábio,

e o suborno corrompe o coração.

8 Melhor é o fim das coisas

do que o princípio delas;

melhor é o paciente de espírito

do que o altivo de espírito.

9 Não te apresses no teu espírito

a irar-te,

porque a ira repousa

no íntimo dos tolos.

10 Nunca digas: Por que foram

os dias passados

melhores do que estes?

Porque não provém da sabedoria

esta pergunta.

11 Tão boa é a sabedoria

como a herança,

e dela tiram proveito

os que veem o sol.

12 Porque a sabedoria serve de defesa,

como de defesa serve o dinheiro;

mas a excelência do conhecimento é

que a sabedoria dá vida

ao seu possuidor.

13 Atenta para a obra de Deus;

porque quem poderá endireitar

o que ele fez torto?

14 No dia da prosperidade goza do bem,

mas no dia da adversidade considera;

porque também Deus fez

a este em oposição àquele,

para que o homem

nada descubra

do que há de vir depois dele.

15 Tudo isto vi nos dias da minha vaidade: há justo que perece na sua justiça, e há ímpio que prolonga os seus dias na sua maldade. 16 Não sejas demasiadamente justo, nem demasiadamente sábio; por que te destruirias a ti mesmo? 17 Não sejas demasiadamente ímpio, nem sejas louco; por que morrerias fora de teu tempo? 18 Bom é que retenhas isto, e também daquilo não retires a tua mão; porque quem teme a Deus escapa de tudo isso.

19 A sabedoria fortalece ao sábio, mais do que dez poderosos que haja na cidade.

20 Na verdade que não há homem justo sobre a terra, que faça o bem, e nunca peque.

21 Tampouco apliques o teu coração a todas as palavras que se disserem, para que não venhas a ouvir o teu servo amaldiçoar-te. 22 Porque o teu coração também já confessou que muitas vezes tu amaldiçoaste a outros.

23 Tudo isto provei-o pela sabedoria; eu disse: Sabedoria adquirirei; mas ela ainda estava longe de mim. 24 O que já sucedeu é remoto e profundíssimo; quem o achará? 25 Eu apliquei o meu coração para saber, e inquirir, e buscar a sabedoria e a razão das coisas, e para conhecer que a impiedade é insensatez e que a estultícia é loucura.

26 E eu achei uma coisa mais amarga do que a morte, a mulher cujo coração são redes e laços, e cujas mãos são ataduras; quem for bom diante de Deus escapará dela, mas o pecador virá a ser preso por ela.

27 Vedes aqui, isto achei, diz o pregador, conferindo uma coisa com a outra para achar a razão delas; 28 A qual ainda busca a minha alma, porém ainda não a achei; um homem entre mil achei eu, mas uma mulher entre todas estas não achei. 29 Eis aqui, o que tão somente achei: Que Deus fez ao homem reto, porém eles buscaram muitas astúcias.