Sakarja 12

Jerusalemin pelastuminen pakanakansain hyökkäyksestä, katumus ja valitus.

1 *Ps. 104:2; Jes. 42:5Ennustus, Herran sana Israelista.

Näin sanoo Herra, joka on jännittänyt taivaan ja perustanut maan ja joka on luonut ihmisen hengen hänen sisimpäänsä:

2 *Jes. 51:17,22; Miika 4:11; Hab. 2:16Katso, minä teen Jerusalemin

juovuttavaksi maljaksi

kaikille kansoille yltympäri,

ja myös Juudan kohdalle se on tuleva

Jerusalemia piiritettäessä.

3 Ja sinä päivänä minä teen Jerusalemin

väkikiveksi kaikille kansoille:

kaikki, jotka sitä nostavat,

repivät pahoin itsensä;

ja kaikki maan kansakunnat

kokoontuvat sitä vastaan.

4 *Ps. 34:16Sinä päivänä, sanoo Herra,

minä lyön kaikki hevoset vauhkoudella

ja niiden ratsastajat hulluudella.

Mutta Juudan heimoa kohti minä avaan silmäni,

ja kaikki kansojen hevoset minä lyön sokeudella.

5 Silloin Juudan sukuruhtinaat

sanovat sydämessään:

"Minun väkevyyteni ovat Jerusalemin asukkaat

Herrassa Sebaotissa, heidän Jumalassansa".

6 *Obad. v. 18; Sak. 14:10Sinä päivänä minä teen Juudan sukuruhtinaat

ikäänkuin tulipannuksi puitten sekaan

ja ikäänkuin tulisoihduksi lyhteitten sekaan,

ja he kuluttavat oikealta ja vasemmalta,

kuluttavat kaikki kansat yltympäri.

Ja Jerusalem saa yhäti asua paikoillansa —

Jerusalemissa.

7 Ja Herra on ensiksi vapauttava Juudan majat,

ettei Daavidin suvun kunnia

ja Jerusalemin asukasten kunnia

ylvästelisi Juudaa vastaan.

8 *1. Sam. 17:50; 1. Sam. 18:7; 2. Sam. 17:8; 2. Sam. 18:3; Joel 3:10Sinä päivänä on Herra suojaava

Jerusalemin asukkaita;

ja kompastuvainen heidän seassansa

on sinä päivänä oleva niinkuin Daavid,

ja Daavidin suku on oleva niinkuin jumal’olento,

niinkuin Herran enkeli heidän edessänsä.

9 Mutta sinä päivänä

minä tahdon hävittää kaikki pakanakansat,

jotka hyökkäävät Jerusalemia vastaan.

10 *Jer. 6:26; Hes. 39:29; Joel 2:28; Aam. 8:10; Joh. 19:37; Ilm. 1:7Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle

ja Jerusalemin asukasten päälle

armon ja rukouksen hengen.

He katsovat minuun,

jonka he ovat lävistäneet.

Ja he valittavat häntä,

niinkuin valitetaan ainokaista,

murehtivat häntä katkerasti,

niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.

11 *2. Kun. 23:29; 2. Aik. 35:22,25Sinä päivänä pidetään Jerusalemissa

suuret valittajaiset,

niinkuin olivat Hadadrimmonin valittajaiset

Megiddon laaksossa.

12 Ja maa pitää valittajaisia,

kukin sukukunta erikseen:

Daavidin huoneen sukukunta erikseen

ja heidän naisensa erikseen,

Naatanin huoneen sukukunta erikseen

ja heidän naisensa erikseen,

13 *2. Moos. 6:17Leevin huoneen sukukunta erikseen

ja heidän naisensa erikseen,

siimeiläisten sukukunta erikseen

ja heidän naisensa erikseen.

Kaikki muut sukukunnat,

kukin sukukunta erikseen

ja heidän naisensa erikseen.

1 Ausspruch des Wortes Jehovas über Israel. Es spricht Jehova, der den Himmel ausspannt und die Erde gründet, und des Menschen Geist in seinem Innern bildet: 2 Siehe, ich mache Jerusalem zu einer Taumelschale für alle Völker ringsum; und auch über Juda wird es *näml. das was Jerusalem treffen wird kommen bei der Belagerung von Jerusalem. 3 Und es wird geschehen an jenem Tage, da werde ich Jerusalem zu einem Laststein machen für alle Völker: alle, die ihn aufladen wollen, werden sich gewißlich daran verwunden. Und alle Nationen der Erde werden sich wider dasselbe versammeln. 4 An jenem Tage, spricht Jehova, werde ich alle Rosse mit Scheuwerden und ihre Reiter mit Wahnsinn schlagen; und über das Haus Juda werde ich meine Augen offen halten, und alle Rosse der Völker mit Blindheit schlagen. 5 Und die Fürsten *S. die Anm. zu Kap. 9,7 von Juda werden in ihrem Herzen sprechen: Eine Stärke sind mir die Bewohner von Jerusalem in Jehova der Heerscharen, ihrem Gott. - 6 An jenem Tage werde ich die Fürsten von Juda machen gleich einem Feuerbecken unter Holzstücken und gleich einer Feuerfackel unter Garben; und sie werden zur Rechten und zur Linken alle Völker ringsum verzehren. Und fortan wird Jerusalem *d. h. die Einwohnerschaft von Jerusalem an seiner Stätte wohnen in Jerusalem. 7 Und Jehova wird die Zelte Judas zuerst retten, auf daß die Pracht *O. die Herrlichkeit des Hauses Davids und die Pracht der Bewohner von Jerusalem sich nicht über Juda erhebe. - 8 An jenem Tage wird Jehova die Bewohner von Jerusalem beschirmen; und der Strauchelnde unter ihnen wird an jenem Tage wie David sein, und das Haus Davids wie Gott, wie der Engel Jehovas vor ihnen her.

9 Und es wird geschehen an jenem Tage, da werde ich alle Nationen zu vertilgen suchen, die wider Jerusalem heranziehen. 10 Und ich werde über das Haus Davids und über die Bewohner von Jerusalem den Geist der Gnade und des Flehens ausgießen; und sie werden auf mich blicken, den sie durchbohrt haben, und werden über ihn wehklagen gleich der Wehklage über den Eingeborenen, und bitterlich über ihn leidtragen, wie man bitterlich über den Erstgeborenen leidträgt. 11 An jenem Tage wird die Wehklage in Jerusalem groß sein wie die Wehklage von Hadad-Rimmon im Tale Megiddo *Vergl. 2. Chron. 35,22 usw..12 Und wehklagen wird das Land, jedes Geschlecht besonders: das Geschlecht des Hauses Davids besonders, und ihre Weiber besonders; das Geschlecht des Hauses Nathans *Vergl. Luk. 3,31 (Von Nathan stammte auch Serubbabel ab; s. Luk. 3,27) besonders, und ihre Weiber besonders; 13 das Geschlecht des Hauses Levis besonders, und ihre Weiber besonders; das Geschlecht der Simeiter *Vergl. 4. Mose 3,21; es werden somit zwei Häuser aus königlichem und zwei aus priesterlichem Geschlecht angeführt besonders, und ihre Weiber besonders; 14 alle übrigen Geschlechter, jedes Geschlecht besonders, und ihre Weiber besonders.