Sakarja 2

Kolmas näky: Mies, jolla on mittanuora.

1 (5) Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänen kädessänsä mittanuora. 2 (6) Minä sanoin hänelle: "Mihin sinä olet menossa?" Ja hän vastasi minulle: "Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinka pitkä se on oleva". 3 (7) Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinen enkeli lähti häntä vastaan. 4 (8)*Jes. 49:19Ja hän sanoi tälle: "Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano: Jerusalem on oleva muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä on ihmisiä ja eläimiä. 5 (9)*Ps. 46:6; Jes. 60:19Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunnia sen keskellä.

6 (10) Voi, voi, paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra! Sillä minä olen hajottanut teidät neljään taivaan tuuleen, sanoo Herra. 7 (11)*Jes. 48:20Voi, Siion, pelastaudu, sinä, joka asut tytär Baabelin luona! 8 (12)*5. Moos. 32:10; Ps. 17:8Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minut pakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet. Sillä joka teihin koskee, se koskee hänen silmäteräänsä. 9 (13)*Sak. 6:15Sillä katso, minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvat orjiensa saaliiksi. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut.

10 (14)*Jes. 12:6; Sak. 9:9; Joh. 1:14; Joh. 14:23; 2. Kor. 6:16Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinun keskelläsi, sanoo Herra. 11 (15)*3. Moos. 26:12; Jes. 14:1; Hes. 36:27Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevat hänen kansaksensa, ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulet tietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun tykösi. 12 (16)*Sak. 1:17Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitsee vielä Jerusalemin. 13 (17)*Hab. 2:20; Sef. 1:7Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästä asuinsijastansa."

1 Und ich hob meine Augen auf und sah: und siehe, ein Mann, und eine Meßschnur war in seiner Hand. 2 Und ich sprach: Wohin gehst du? Und er sprach zu mir: Jerusalem zu messen, um zu sehen, wie groß seine Breite und wie groß seine Länge ist. 3 Und siehe, der Engel, der mit mir redete, ging aus; und ein anderer Engel ging aus, ihm entgegen. 4 Und er sprach zu ihm: Laufe, rede zu diesem Jüngling und sprich: Als offene Stadt wird Jerusalem bewohnt werden *O. bleiben, daliegen wegen der Menge Menschen und Vieh in seiner Mitte. 5 Und ich, spricht Jehova, werde ihm eine feurige Mauer sein ringsum, und werde zur Herrlichkeit sein in seiner Mitte. -

6 Hui! Hui! fliehet aus dem Lande des Nordens! spricht Jehova; denn nach den vier Winden *Eig. wie die vier Winde des Himmels breite ich euch aus *And. üb.: habe ich euch zerstreut, spricht Jehova. 7 Hui! entrinne, Zion, die du wohnst bei der Tochter Babels! 8 Denn so spricht Jehova der Heerscharen: Nach der Herrlichkeit hat er mich zu den Nationen gesandt, die euch geplündert haben; denn wer euch antastet, tastet seinen Augapfel an. 9 Denn siehe, ich werde meine Hand über sie schwingen, und sie werden denen zum Raube sein, welche ihnen dienten; und ihr werdet erkennen, daß Jehova der Heerscharen mich gesandt hat. -

10 Jubele und freue dich, Tochter Zion! denn siehe, ich komme und werde in deiner Mitte wohnen, spricht Jehova. 11 Und an jenem Tage werden viele Nationen sich an Jehova anschließen, und sie werden mein Volk sein; und ich werde in deiner Mitte wohnen, und du wirst erkennen, daß Jehova der Heerscharen mich zu dir gesandt hat. 12 Und Jehova wird Juda als sein Erbteil besitzen *O. in Besitz nehmen in dem heiligen Lande und wird Jerusalem noch erwählen. 13 Alles Fleisch schweige *Eig. Still, alles Fleisch vor Jehova! denn er hat sich aufgemacht aus seiner heiligen Wohnung.