Zacarias 11

Mahtavat puut kaatuvat. Hyvä paimen ja hullu paimen.

1 Avaa ovesi, Libanon!

Tuli on kuluttava sinun setrisi.

2 Valittakoon kypressi,

sillä setri on kaatunut,

hävitetyt ovat nuo mahtavat.

Valittakaa, te Baasanin tammet,

sillä sankka metsä on sortunut.

3 *Jer. 25:36Kuule paimenten valitusta,

kun on hävitetty nuo heidän mahtavansa.

Kuule nuorten leijonain ärjyntää,

kun on hävitetty Jordanin rantatiheikkö.

4 Näin sanoi Herra, minun Jumalani: 5 *Ps. 44:23; Room. 8:36"Kaitse teuraslampaita, joita niiden ostajat teurastavat tuntematta syynalaisuutta, ja joista niiden myyjät sanovat: 'Kiitetty olkoon Herra, minä olen rikastunut', ja joita niiden paimenet eivät sääli. 6 *Sak. 8:10Sillä minä en enää sääli maan asukkaita, sanoo Herra. Katso, minä annan ihmisten joutua toistensa käsiin ja kuninkaansa käsiin, ja he hävittävät maan, enkä minä pelasta ketään heidän käsistänsä."

7 Niin minä siis kaitsin teuraslampaita, lampaista kurjimpia. Ja minä otin itselleni kaksi sauvaa; minä nimitin toisen "Suloudeksi", toisen minä nimitin "Yhteydeksi", ja niin minä kaitsin lampaita. 8 Ja minä hävitin kolme paimenta yhtenä kuukautena, mutta minä kävin kärsimättömäksi lampaille, ja hekin kyllästyivät minuun. 9 Niin minä sanoin: "Minä en tahdo enää teitä kaita. Kuolkoon, joka kuolee; hävitköön, joka häviää; ja jäljellejäävät syökööt kukin toisensa lihaa." 10 *Hoos. 2:18Ja minä otin sauvani Sulouden ja katkaisin sen purkaakseni liittoni, jonka olin tehnyt kaikkien kansojen kanssa. 11 Ja sinä päivänä se purkautui, ja niin lampaista kurjimmat, jotka ottivat minusta vaarin, tulivat tietämään, että se oli Herran sana.

12 *2. Moos. 21:32; Matt. 26:15Sitten minä sanoin heille: "Jos teille hyväksi näkyy, niin antakaa minulle palkkani; jollei, niin olkaa antamatta". Niin he punnitsivat minun palkakseni kolmekymmentä hopearahaa. 13 *Matt. 27:3,9Ja Herra sanoi minulle: "Viskaa se savenvalajalle, tuo kallis hinta, jonka arvoiseksi he ovat minut arvioineet". Niin minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa ja viskasin ne Herran huoneeseen savenvalajalle. 14 Sitten minä katkaisin toisen sauvani, Yhteyden, purkaakseni veljeyden Juudan ja Israelin väliltä.

15 Sitten Herra sanoi minulle: "Ota vielä itsellesi hullun paimenen kapineet. 16 *Jer. 23:1; Hes. 34:3Sillä katso, minä olen herättävä maahan paimenen: hukkaantuneista hän ei pidä huolta, hajaantunutta hän ei etsi, ruhjoutunutta hän ei paranna, pystyssäpysyvää hän ei tue; mutta hän syö lihavien lihaa ja halkaisee niiden sorkat.

17 *Sak. 13:7; Joh. 10:12Voi hullua paimenta, joka lampaat hylkää!

Käyköön miekka hänen käsivarteensa

ja oikeaan silmäänsä.

Hänen käsivartensa kuivettukoon,

ja hänen oikea silmänsä soetkoon."

Jugement de Dieu sur les pasteurs infidèles

1 Liban, ouvre tes portes,

Et que le feu dévore tes cèdres!

2 Gémis, cyprès, car le cèdre est tombé,

Ceux qui s’élevaient sont détruits!

Gémissez, chênes de Basan,

Car la forêt inaccessible est renversée!

3 Les bergers poussent des cris lamentables,

Parce que leur magnificence est détruite;

Les lionceaux rugissent,

Parce que l’orgueil du Jourdain est abattu.

4 Ainsi parle l’Éternel, mon Dieu:

Pais les brebis destinées à la boucherie!

5 Ceux qui les achètent les égorgent impunément;

Celui qui les vend dit:

Béni soit l’Éternel, car je m’enrichis!

Et leurs pasteurs ne les épargnent pas.

6 Car je n’ai plus de pitié pour les habitants du pays,

Dit l’Éternel;

Et voici, je livre les hommes

Aux mains les uns des autres et aux mains de leur roi;

Ils ravageront le pays,

Et je ne délivrerai pas de leurs mains.

7 Alors je me mis à paître les brebis destinées à la boucherie, assurément les plus misérables du troupeau. Je pris deux houlettes: j’appelai l’une Grâce, et j’appelai l’autre Union. Et je fis paître les brebis. 8 J’exterminai les trois pasteurs en un mois; mon âme était impatiente à leur sujet, et leur âme avait aussi pour moi du dégoût. 9 Et je dis: Je ne vous paîtrai plus! Que celle qui va mourir meure, que celle qui va périr périsse, et que celles qui restent se dévorent les unes les autres! 10 Je pris ma houlette Grâce, et je la brisai, pour rompre mon alliance que j’avais traitée avec tous les peuples. 11 Elle fut rompue ce jour-là; et les malheureuses brebis, qui prirent garde à moi, reconnurent ainsi que c’était la parole de l’Éternel. 12 Je leur dis: Si vous le trouvez bon, donnez-moi mon salaire; sinon, ne le donnez pas. Et *Mt 26:15;27:9.ils pesèrent pour mon salaire trente sicles d’argent. 13 L’Éternel me dit: Jette-le au potier, ce prix magnifique auquel ils m’ont estimé! Et je pris les trente sicles d’argent, et je les jetai dans la maison de l’Éternel, pour le potier. 14 Puis je brisai ma seconde houlette Union, pour rompre la fraternité entre Juda et Israël.

15 L’Éternel me dit: Prends encore l’équipage d’un pasteur insensé! 16 Car voici, je susciterai dans le pays un pasteur qui n’aura pas souci des brebis qui périssent; il n’ira pas à la recherche des plus jeunes, il ne guérira pas les blessées, il ne soignera pas les saines; mais il dévorera la chair des plus grasses, et il déchirera jusqu’aux cornes de leurs pieds.

17 *Jé 23:1.Éz 34:2.Jn 10:12.Malheur au pasteur de néant, qui abandonne ses brebis!

Que l’épée fonde sur son bras et sur son œil droit!

Que son bras se dessèche,

Et que son œil droit s’éteigne!