2 Coríntios 6

Du Ministère de la Croix ; du commerce avec les méchants.

1 Ainsi donc étant ouvriers avec lui, nous vous prions aussi que vous n’ayez point reçu la grâce de Dieu en vain. 2 Car il dit : je t’ai exaucé au temps favorable et t’ai secouru au jour du salut ; voici maintenant le temps favorable, voici maintenant le jour du salut. 3 Ne donnant aucun scandale en quoi que ce soit, afin que notre ministère ne soit point blâmé. 4 Mais nous rendant recommandables, en toutes choses, comme ministres de Dieu, en grande patience, en afflictions, en nécessités, en angoisses, 5 En blessures, en prisons, en troubles, en travaux, 6 En veilles, en jeûnes, en pureté ; par la connaissance, par un esprit patient, par la douceur, par le Saint-Esprit, par une charité sincère, 7 Par la parole de la vérité, par la puissance de Dieu, par les armes de justice que l’on porte à la main droite et à la main gauche. 8 Parmi l’honneur et l’ignominie, parmi la calomnie et la bonne réputation. 9 Comme séducteurs, et toutefois étant véritables ; comme inconnus, et toutefois étant reconnus ; comme mourants, et voici nous vivons ; comme châtiés, et toutefois non mis à mort ; 10 Comme attristés, et toutefois toujours joyeux ; comme pauvres, et toutefois enrichissant plusieurs ; comme n’ayant rien, et toutefois possédant toutes choses. 11 Ô Corinthiens ! notre bouche est ouverte pour vous, notre coeur s’est élargi. 12 Vous n’êtes point à l’étroit au-dedans de nous, mais vous êtes à l’étroit dans vos entrailles. 13 Or pour nous traiter de la même manière ( je vous parle comme à mes enfants) élargissez-vous aussi à notre égard. 14 Ne portez pas un même joug avec les infidèles ; car quelle participation y a-t-il de la justice avec l’iniquité ? et quelle communication y a-t-il de la lumière avec les ténèbres ? 15 Et quel accord y a-t-il de Christ avec Bélial ? ou quelle part a le fidèle avec l’infidèle ? 16 Et quelle convenance y a-t-il du Temple de Dieu avec les idoles ? car vous êtes le Temple du Dieu vivant, selon ce que Dieu a dit : j’habiterai au milieu d’eux, et j’y marcherai ; et je serai leur Dieu, et ils seront mon peuple. 17 C’est pourquoi sortez du milieu d’eux, et vous en séparez, dit le Seigneur ; et ne touchez à aucune chose souillée et je vous recevrai ; 18 Et je vous serai pour père, et vous me serez pour fils et pour filles, dit le Seigneur Tout-puissant.

Paavali kehoittaa korinttolaisia oikein vastaanottamaan Jumalan armon 1-2, kertoo, kuinka hän itse on monissa kärsimyksissä osoittautunut Jumalan palvelijaksi 3-10, toivoo heiltä vastarakkautta 11-13 ja käskee heitä eroamaan uskottomista 14-18.

1 *1. Kor. 3:9; 2. Kor. 1:24; 2. Kor. 5:20; Hebr. 12:15Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. 2 *Jes. 49:8; Luuk. 4:18-19; Room. 13:12; Hebr. 3:13Sillä hän sanoo:

"Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut

ja pelastuksen päivänä sinua auttanut".

Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.

3 *Room. 14:13; 1. Kor. 8:13; 1. Kor. 10:32Me emme missään kohden anna aihetta pahennukseen, ettei virkaamme moitittaisi, 4 *Ap. t. 9:16; 1. Kor. 4:1; 2. Kor. 11:23-28vaan kaikessa me osoittaudumme Jumalan palvelijoiksi: suuressa kärsivällisyydessä, vaivoissa, hädissä, ahdistuksissa, 5 *Ap. t. 16:23ruoskittaessa, vankeudessa, meteleissä, vaivannäöissä, valvomisissa, paastoissa; 6 *Room. 12:9; 2. Kor. 4:2; Gal. 5:22; Kol. 3:12puhtaudessa, tiedossa, pitkämielisyydessä, ystävällisyydessä, Pyhässä Hengessä, vilpittömässä rakkaudessa, 7 *1. Kor. 2:4; 2. Kor. 10:4; Ef. 6:11,13totuuden sanassa, Jumalan voimassa, vanhurskauden sota-aseet oikeassa kädessä ja vasemmassa; 8 kunniassa ja häpeässä, pahassa maineessa ja hyvässä, villitsijöinä ja kuitenkin totta puhuvina, 9 *Ps. 118:18; 1. Kor. 4:9; 1. Kor. 15:30-31; 2. Kor. 4:10-11tuntemattomina ja kuitenkin hyvin tunnettuina; kuolemaisillamme, ja katso, me elämme, kuritettuina emmekä kuitenkaan tapettuina, 10 *Matt. 5:12; Ap. t. 3:6; Room. 5:3; 2. Kor. 7:4; 2. Kor. 8:9; Fil. 2:17; Fil. 4:11-12; Sananl. 13:7murheellisina, mutta aina iloisina, köyhinä, mutta kuitenkin monia rikkaiksi tekevinä, mitään omistamatta, mutta kuitenkin omistaen kaiken.

11 Suumme on auennut puhumaan teille, korinttolaiset, sydämemme on avartunut. 12 *2. Kor. 7:2-3; 2. Kor. 12:15Ei ole teillä ahdasta meidän sydämessämme, mutta ahdas on teidän oma sydämenne. 13 *1. Kor. 4:14Antakaa verta verrasta — puhun kuin lapsilleni — avartukaa tekin.

14 *5. Moos. 7:2-3; 5. Moos. 22:10; Joos. 23:12; Sananl. 24:1; 1. Kor. 5:9; Ef. 5:7-8; Ef. 5:11; 1. Joh. 1:5-6Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? 15 *1. Sam. 5:1-3; 1. Kun. 18:21; 1. Kor. 10:20-21Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa? 16 *2. Moos. 29:45; 3. Moos. 26:11; Jer. 30:22; Jer. 31:1,33; Jer. 32:38; Hes. 36:28; Hes. 37:26-27; Sak. 13:9; Joh. 14:23; 1. Kor. 3:16; 1. Kor. 6:19; 1. Kor. 10:14; Ef. 2:21-22; Ef. 3:17; Hebr. 3:6; 1. Piet. 2:5; Ilm. 21:3Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani". 17 *3. Moos. 5:2; Jes. 48:20; Jes. 52:11; Jer. 51:45; Ilm. 18:4Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani 18 *Jes. 43:6; Jer. 31:9; Hoos. 1:10; 1. Joh. 3:1; Ilm. 21:7ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".