2 Coríntios 9

Semer libéralement, Dieu récompense nos charités.

1 Car de vous écrire touchant la collecte qui se fait pour les Saints, ce me serait une chose superflue. 2 Vu que je sais la promptitude de votre zèle, en quoi je me glorifie de vous devant ceux de Macédoine, leur faisant entendre que l’Achaïe est prête dès l’année passée ; et votre zèle en a excité plusieurs. 3 Or j’ai envoyé ces frères, afin que ce en quoi je me suis glorifié de vous, ne soit pas vain en cette occasion, et que vous soyez prêts, comme j’ai dit. 4 De peur que ceux de Macédoine venant avec moi, et ne vous trouvant pas prêts, nous n’ayons de la honte, (pour ne pas dire vous-mêmes) de l’assurance avec laquelle nous nous sommes glorifiés de vous. 5 C’est pourquoi j’ai estimé qu’il était nécessaire de prier les frères d’aller premièrement vers vous, et d’achever de préparer votre bénéficence que vous avez déjà promise ; afin qu’elle soit prête comme une bénéficence, et non pas comme une chicheté. 6 Or je vous dis ceci : que celui qui sème chichement, recueillera aussi chichement ; et que celui qui sème libéralement, recueillera aussi libéralement. 7 Mais que chacun contribue selon qu’il se l’est proposé en son coeur, non point à regret, ou par contrainte ; car Dieu aime celui qui donne gaiement. 8 Et Dieu est puissant pour faire abonder toute grâce en vous, afin qu’ayant toujours tout ce qui suffit en toute chose, vous soyez abondants en toute bonne oeuvre : 9 Selon ce qui est écrit : il a répandu, il a donné aux pauvres ; sa justice demeure éternellement. 10 Or celui qui fournit de la semence au semeur, veuille aussi vous donner du pain à manger, et multiplier votre semence, et augmenter les revenus de votre justice. 11 Etant pleinement enrichis pour exercer une parfaite libéralité, laquelle fait que nous en rendons grâces à Dieu. 12 Car l’administration de cette oblation n’est pas seulement suffisante pour subvenir aux nécessités des Saints, mais elle abonde aussi de telle sorte, que plusieurs ont de quoi en rendre grâces à Dieu. 13 Glorifiant Dieu pour l’épreuve qu’ils font de cette assistance, en ce que vous vous soumettez à l’Évangile de Christ ; et de votre prompte et libérale communication envers eux, et envers tous. 14 Ils prient Dieu pour vous, et ils vous aiment très affectueusement à cause de la grâce excellente que Dieu vous a accordée. 15 Or grâces soient rendues à Dieu à cause de son don inexprimable.

Paavali kyllä sanoo tuntevansa korinttolaisten alttiuden 1, 2, mutta lähettää kuitenkin edellisessä luvussa mainitut veljet heidän tykönsä, että avustus olisi valmiina, kun hän itse tulee 3-5; hän kehoittaa auttamaan ilomielin ja antamaan runsaasti 6, 7, johon Jumalan siunaus on tekevä heidät kykeneviksi; silloin avunsaajat ylistävät Jumalaa siitä, että korinttolaisten taattu mieli tulee avustuksessa näkyviin ja että nämä vilpittömästi osoittavat alttiuttaan heitä ja muita seurakuntia kohtaan 8-15.

1 *Ap. t. 11:29; Room. 15:26; 1. Kor. 16:2; 2. Kor. 8:4; Gal. 2:10Pyhien avustamisesta minun tosin on tarpeetonta kirjoittaa teille; 2 *2. Kor. 8:10-11sillä minä tunnen teidän alttiutenne, ja siitä minä kehun teitä makedonialaisille, että näet Akaia on ollut valmiina menneestä vuodesta alkaen, ja niin on teidän intonne saanut sangen monta innostumaan.

3 *2. Kor. 8:24Lähetän nyt kuitenkin nämä veljet, ettei kerskaamisemme teistä tässä kohden näyttäytyisi tyhjäksi, vaan että olisitte valmiit, niinkuin olen sanonut teidän olevan; 4 muutoin, jos makedonialaisia tulee minun kanssani ja he tapaavat teidät valmistumattomina, me — ettemme sanoisi te — ehkä joutuisimme häpeään tässä luottamuksessamme. 5 *1. Moos. 33:11; 2. Kor. 8:18Olen siis katsonut tarpeelliseksi kehoittaa veljiä edeltäpäin lähtemään teidän tykönne ja toimittamaan valmiiksi ennen lupaamanne runsaan lahjan, niin että se olisi valmis runsaana eikä kitsaana.

6 *Sananl. 11:24-25; Sananl. 22:9; Mal. 3:10; Gal. 6:7-8Huomatkaa tämä: joka niukasti kylvää, se myös niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se myös runsaasti niittää. 7 *2. Moos. 25:2; 2. Moos. 35:5; 5. Moos. 15:7; 1. Aik. 29:17; Room. 12:8; 2. Kor. 8:12Antakoon kukin, niinkuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta; sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.

8 *Sananl. 28:27; Ap. t. 10:4; 2. Kor. 8:7; Fil. 4:19; Kol. 1:10Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää; 9 *Ps. 112:9niinkuin kirjoitettu on:

"Hän sirottelee, hän antaa köyhille,

hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti".

10 *Jes. 55:10; Hoos. 10:12Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät, 11 *2. Kor. 8:2niin että te kaikessa vaurastuen voitte vilpittömästi harjoittaa kaikkinaista anteliaisuutta, joka meidän kauttamme saa aikaan kiitosta Jumalalle. 12 *2. Kor. 1:11; 2. Kor. 4:15; 2. Kor. 8:14Sillä tämä avustamispalvelus ei ainoastaan poista pyhien puutteita, vaan käy vieläkin hedelmällisemmäksi Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta, 13 *Matt. 5:16kun he, tästä teidän palveluksestanne huomattuaan, kuinka taattu teidän mielenne on, ylistävät Jumalaa siitä, että te näin alistuvaisesti tunnustaudutte Kristuksen evankeliumiin ja näin vilpittömästi olette ruvenneet yhteyteen heidän kanssaan ja kaikkien kanssa. 14 Ja hekin rukoilevat teidän edestänne ja ikävöivät teitä sen ylen runsaan Jumalan armon tähden, joka on teidän osaksenne tullut.

15 Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan!