Hebreus 4

De l’entrée au Sabbat de Dieu cérémoniel et spirituel, et de l’efficace de la parole.

1 Craignons donc que quelqu’un d’entre vous négligeant la promesse d’entrer dans son repos ne s’en trouve privé : 2 Car il nous a été évangélisé, comme il le fut à ceux-là ; mais la parole de la prédication ne leur servit de rien, parce qu’elle n’était point mêlée avec la foi dans ceux qui l’ouïrent. 3 Mais pour nous qui avons cru, nous entrerons dans le repos, suivant ce qui a été dit : c’est pourquoi j’ai juré en ma colère, si jamais ils entrent en mon repos ; quoique ses ouvrages fussent déjà achevés dès la fondation du monde. 4 Car il a été dit ainsi en quelque lieu touchant le septième jour : Et Dieu se reposa de tous ses ouvrages au septième jour. 5 Et encore en ce passage : Si jamais ils entrent en mon repos. 6 Puis donc qu’il reste que quelques-uns y entrent, et que ceux à qui premièrement il a été évangélisé n’y sont point entrés, à cause de leur incrédulité, 7 Dieu détermine encore un certain jour, qu’il appelle aujourd’hui, en disant par David si longtemps après, selon ce qui a été dit : aujourd’hui, si vous entendez sa voix, n’endurcissez point vos coeurs. 8 Car si Josué les eût introduits dans le repos, jamais après cela il n’eût parlé d’un autre jour. 9 Il reste donc un repos pour le peuple de Dieu. 10 Car celui qui est entré en son repos, s’est reposé aussi de ses oeuvres, comme Dieu s’était reposé des siennes. 11 Etudions-nous donc d’entrer dans ce repos-là, de peur que quelqu’un ne tombe en imitant une semblable incrédulité. 12 Car la Parole de Dieu est vivante et efficace, et plus pénétrante que nulle épée à deux tranchants, et elle atteint jusques à la division de l’âme, de l’esprit, des jointures et des moelles, et elle est juge des pensées et des intentions du coeur. 13 Et il n’y a aucune créature qui soit cachée devant lui : mais toutes choses sont nues et entièrement ouvertes aux yeux de celui devant lequel nous avons affaire. 14 Puis donc que nous avons un souverain et grand Sacrificateur, Jésus Fils de Dieu, qui est entré dans les Cieux, tenons ferme notre profession. 15 Car nous n’avons pas un souverain Sacrificateur qui ne puisse avoir compassion de nos infirmités, mais nous avons celui qui a été tenté comme nous en toutes choses, excepté le péché. 16 Allons donc avec assurance au trône de la Grâce ; afin que nous obtenions miséricorde, et que nous trouvions grâce, pour être aidés dans le besoin.

Lupaus päästä Jumalan lepoon pysyy varmana, mutta on vain uskoville hyödyksi 1-10. Kehoitus kuuliaisuudessa pyrkimään siihen; sinne johdattaa meitä Jumalan elävä ja voimallinen sana 11-13 ja suuri ylimmäinen pappimme, joka on kaikessa kiusattu niinkuin mekin, mutta ilman syntiä; hänen armonsa istuimen eteen me uskalluksella käykäämme 14-16.

1 Varokaamme siis, koska lupaus päästä hänen lepoonsa vielä pysyy varmana, ettei vain havaittaisi kenenkään teistä jääneen taipaleelle. 2 Sillä hyvä sanoma on julistettu meille niinkuin heillekin; mutta heidän kuulemansa sana ei heitä hyödyttänyt, koska se ei uskossa sulautunut niihin, jotka sen kuulivat. 3 *Ps. 95:11; Hebr. 3:11Sillä me pääsemme lepoon, me, jotka tulimme uskoon, niinkuin hän on sanonut:

"Ja niin minä vihassani vannoin:

'He eivät pääse minun lepooni'",

vaikka hänen tekonsa olivat valmiina maailman perustamisesta asti. 4 *1. Moos. 2:2Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa"; 5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni". 6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden, 7 *Hebr. 3:7,15niin hän taas määrää päivän, "tämän päivän", sanomalla Daavidin kautta niin pitkän ajan jälkeen, niinkuin ennen on sanottu:

"Tänä päivänä, jos te kuulette

hänen äänensä,

älkää paaduttako sydämiänne".

8 *5. Moos. 31:7; Joos. 22:4Sillä jos Joosua olisi saattanut heidät lepoon, niin hän ei puhuisi toisesta, senjälkeisestä päivästä. 9 Niin on Jumalan kansalle sapatinlepo varmasti tuleva. 10 *Ilm. 14:13Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.

11 Ahkeroikaamme siis päästä siihen lepoon, ettei kukaan lankeaisi seuraamaan samaa tottelemattomuuden esimerkkiä. 12 *Saarn. 12:11; Jes. 49:2; Jer. 23:29; Joh. 12:48; 1. Kor. 14:24; Ef. 6:17; 1. Piet. 1:23; Ilm. 1:16Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija; 13 *Ps. 33:13-15; Ps. 34:16-17; Ps. 139:1-5; Ps. 139:11-12eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

14 *Hebr. 3:1; Hebr. 6:20; Hebr. 7:26; Hebr. 9:11-12; Hebr. 10:23Kun meillä siis on suuri ylimmäinen pappi, läpi taivasten kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, niin pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. 15 *Jes. 53:9; Matt. 4:1; Luuk. 22:28; 2. Kor. 5:21; Hebr. 2:17-18; 1. Piet. 2:22Sillä ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. 16 *Ef. 3:12; Hebr. 10:19; 1. Joh. 3:21Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.