Hebreus 3

De l’obéissance due à Jésus-Christ Fils de la Maison de Dieu dont Moïse était le serviteur.

1 C’est pourquoi, mes frères saints, qui êtes participants de la vocation céleste, considérez attentivement Jésus-Christ l’Apôtre et le souverain Sacrificateur de notre profession. 2 Qui est fidèle à celui qui l’a établi comme Moïse aussi était fidèle en toute sa maison. 3 Or Jésus-Christ a été jugé digne d’une gloire d’autant plus grande que celle de Moïse, que celui qui a bâti la maison, est d’une plus grande dignité que la maison même. 4 Car toute maison est bâtie par quelqu’un : or celui qui a bâti toutes ces choses, c’est Dieu. 5 Et quant à Moïse, il a bien été fidèle dans toute la maison de Dieu, comme serviteur, pour témoigner des choses qui devaient être dites ; 6 Mais Christ comme Fils est sur sa maison ; et nous sommes sa maison, pourvu que nous retenions ferme jusques à la fin l’assurance, et la gloire de l’espérance. 7 C’est pourquoi, comme dit le Saint-Esprit : aujourd’hui, si vous entendez sa voix, 8 N’endurcissez point vos coeurs, comme il arriva dans le lieu de l’irritation, au jour de la tentation au désert : 9 Où vos pères m’ont tenté et m’ont éprouvé, et où ils ont vu mes oeuvres durant quarante ans. 10 C’est pourquoi j’ai été ennuyé de cette génération, et j’ai dit : leur coeur s’égare toujours et ils n’ont point connu mes voies. 11 Aussi j’ai juré en ma colère : si jamais ils entrent en mon repos. 12 Mes frères, prenez garde qu’il n’y ait en quelqu’un de vous un mauvais coeur d’incrédulité, pour se révolter du Dieu vivant. 13 Mais exhortez-vous l’un l’autre chaque jour, pendant que ce jour nous éclaire ; de peur que quelqu’un de vous ne s’endurcisse par la séduction du péché. 14 Car nous avons été faits participants de Christ, pourvu que nous retenions ferme jusqu’à la fin le commencement de notre subsistance. 15 Pendant qu’il est dit : aujourd’hui si vous entendez sa voix n’endurcissez point vos coeurs, comme il arriva dans le lieu de l’irritation. 16 Car quelques-uns l’ayant entendue, le provoquèrent à la colère ; mais ce ne furent pas tous ceux qui étaient sortis d’Egypte par Moïse. 17 Mais desquels fut-il ennuyé durant quarante ans ? ne fut-ce pas de ceux qui péchèrent, et dont les corps tombèrent dans le désert ? 18 Et auxquels jura-t-il qu’ils n’entreraient point en son repos, sinon à ceux qui furent rebelles ? 19 Ainsi nous voyons qu’ils n’y purent entrer à cause de leur incrédulité.

Kehoitus katsomaan Kristukseen, ylimmäiseen pappiimme, joka on Moosesta niin paljoa suurempi, kuin huonetta hallitseva poika on palvelijaa korkeampi 1-6. Varoitetaan paatumuksesta ja epäuskosta ja viitataan niihin rangaistuksiin, jotka Israelin kansa tottelemattomuutensa tähden sai kärsiä erämaassa 7-19.

1 *Hebr. 4:14Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, Jeesukseen, 2 *4. Moos. 12:7joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa". 3 *2. Kor. 3:7-8Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen. 4 Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. 5 Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman, 6 *Matt. 24:13; 1. Kor. 3:16; 1. Kor. 6:19; Ef. 2:20-22; Kol. 1:23; 1. Tim. 3:15mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

7 *Ps. 95:8-9Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo:

"Tänä päivänä, jos te kuulette

hänen äänensä,

8 *2. Moos. 17:1-2; 4. Moos. 20:2-3; 4. Moos. 20:13; 5. Moos. 33:8älkää paaduttako sydämiänne,

niinkuin teitte katkeroituksessa,

kiusauksen päivänä erämaassa,

9 jossa teidän isänne minua kiusasivat

ja koettelivat,

vaikka olivat nähneet minun tekojani

neljäkymmentä vuotta;

10 sentähden minä vihastuin

tähän sukupolveen

ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään';

mutta he eivät oppineet tuntemaan

minun teitäni;

11 *Ps. 95:11ja niin minä vihassani vannoin:

'He eivät pääse minun lepooni'."

12 *Hebr. 12:15Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta, 13 *Jes. 55:6; 1. Tess. 5:11,14vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi; 14 *Hebr. 6:11sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti. 15 *Hebr. 4:7Kun sanotaan:

"Tänä päivänä, jos te kuulette

hänen äänensä,

älkää paaduttako sydämiänne,

niinkuin teitte katkeroituksessa",

16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? 17 *4. Moos. 14:22,29; 4. Moos. 14:31,33; 4. Moos. 26:65; 1. Kor. 10:5,10Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan? 18 *5. Moos. 1:34-35Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille? 19 Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.