Rute 3

Discours de Booz et de Ruth.

1 Et Nahomi sa belle-mère lui dit : Ma fille, ne te chercherai-je pas du repos, afin que tu sois heureuse ? 2 Maintenant donc Booz, avec les jeunes filles duquel tu as été, n’est-il pas de notre parenté ? Voici, il vanne cette nuit les orges qui ont été foulées dans l’aire. 3 C’est pourquoi lave-toi, et oins-toi, et mets sur toi tes plus beaux habits, et descends dans l’aire ; mais ne te fais point connaître à lui jusqu’à ce qu’il ait achevé de manger et de boire. 4 Puis quand il se couchera, sache le lieu où il couchera ; et entre, et découvre ses pieds, et te couche, et il te dira ce que tu auras à faire. 5 Et elle lui répondit : Je ferai tout ce que tu me dis. 6 Elle descendit donc à l’aire, et fit tout ce que sa belle-mère lui avait commandé. 7 Et Booz mangea et but, et étant devenu plus gai, il se vint coucher au bout d’un tas de javelles ; et elle vint tout doucement, et découvrit ses pieds, et se coucha. 8 Et sur le minuit cet homme s’épouvanta, et retira ses pieds ; car voici une femme était couchée à ses pieds. 9 Et il lui dit : Qui es-tu ? Et elle répondit : Je suis Ruth ta servante ; étends le pan de ta robe sur ta servante, car tu as droit de retrait lignager. 10 Et il dit : Ma fille, que l’Eternel te bénisse ; Cette dernière gratuité que tu témoignes, est plus grande que la première, de n’être point allée après les jeunes gens, pauvres ou riches. 11 Or maintenant, ma fille, ne crains point, je te ferai tout ce que tu me diras, car toute la porte de mon peuple sait que tu es une femme vertueuse. 12 Or maintenant il est très-vrai que j’ai droit de retrait lignager ; mais aussi il y en a un autre, plus proche que moi, qui a le droit de retrait lignager. 13 Passe ici cette nuit, et quand le matin sera venu, si cet homme-là veut user envers toi du droit de retrait lignager, à la bonne heure, qu’il en use ; mais s’il ne lui plaît pas d’user envers toi du droit de retrait lignager, j’en userai envers toi ; l’Eternel est vivant ; demeure ici couchée jusqu’au matin. 14 Elle demeura donc couchée à ses pieds jusqu’au matin, puis elle se leva avant qu’on se put reconnaître l’un l’autre ; car il dit : Qu’on ne sache point qu’aucune femme soit entrée dans l’aire. 15 Puis il dit : Donne-moi le linge qui est sur toi, et tiens-le de ta main ; et elle le tint, et il mesura six mesures d’orge, et les mit sur elle ; puis il rentra dans la ville. 16 Et elle vint vers sa belle-mère ; laquelle lui dit : Qui es-tu, ma fille ? et elle lui déclara tout ce qui s’était passé entre cet homme et elle. 17 Et elle dit : Il m’a donné ces six mesures d’orge ; car il m’a dit : Tu ne retourneras point à vide vers ta belle-mère. 18 Et Nahomi dit : Ma fille, demeure ici jusqu’à ce que tu saches comment l’affaire se terminera ; car cet homme-là ne se donnera point de repos qu’il n’ait achevé l’affaire aujourd’hui.

Ruut lepää Booaan jalkapohjissa.

1 *Ruut 1:9Niin Noomi, hänen anoppinsa, sanoi hänelle: "Tyttäreni, minäpä hankin sinulle turvapaikan, että sinun kävisi hyvin. 2 Onhan Booas, jonka palvelijattarien kanssa olit, sukulaisemme; katso, hän viskaa tänä yönä ohria puimatantereella. 3 Niin peseydy nyt ja voitele itsesi ja pukeudu ja mene puimatantereelle; mutta älä näyttäydy hänelle, ennenkuin hän on syönyt ja juonut. 4 Kun hän panee maata, niin katso, mihin paikkaan hän panee maata, ja mene ja nosta peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pane siihen maata; hän sanoo sitten sinulle, mitä sinun on tehtävä." 5 Ruut vastasi hänelle: "Minä teen kaiken, mitä sanot".

6 Niin hän meni alas puimatantereelle ja teki aivan niin, kuin hänen anoppinsa oli häntä käskenyt. 7 Ja kun Booas oli syönyt ja juonut, tuli hänen sydämensä iloiseksi, ja hän meni maata viljakasan ääreen. Ja Ruut tuli hiljaa ja nosti peitettä hänen jalkojensa kohdalta ja pani siihen maata. 8 Puoliyön aikana mies säikähti ja kumartui eteenpäin; ja katso, nainen makasi hänen jalkapohjissaan. 9 *Ruut 2:12,20; Hes. 16:8Ja hän kysyi: "Kuka sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen Ruut, palvelijattaresi. Levitä liepeesi palvelijattaresi yli, sillä sinä olet minun sukulunastajani." 10 *Ruut 2:11Hän sanoi: "Herra siunatkoon sinua, tyttäreni! Sinä olet osoittanut sukurakkauttasi nyt viimeksi vielä kauniimmin kuin aikaisemmin, kun et ole kulkenut nuorten miesten jäljessä, et köyhien etkä rikkaitten. 11 Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää; kaiken, mitä sanot, teen minä sinulle. Sillä minun kansani portissa jokainen tietää sinut kunnialliseksi naiseksi. 12 Totta on, että minä olen sinun sukulunastajasi, mutta on vielä toinen sukulunastaja, joka on läheisempi kuin minä. 13 Jää tähän yöksi; jos hän huomenna lunastaa sinut, niin hyvä; lunastakoon. Mutta jollei hän halua lunastaa sinua, niin minä lunastan sinut, niin totta kuin Herra elää. Lepää siinä aamuun asti."

14 Niin hän lepäsi hänen jalkapohjissaan aamuun asti, mutta nousi, ennenkuin kukaan vielä voi tuntea toisensa. Ja Booas ajatteli: "Älköön tulko tunnetuksi, että tuo nainen on tullut tänne puimatantereelle". 15 Ja hän sanoi: "Anna tänne vaippa, joka on ylläsi, ja pidä sitä". Ja Ruut piti sitä. Silloin hän mittasi siihen kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen selkäänsä. Ja hän meni kaupunkiin.

16 Ja Ruut tuli anoppinsa luo, joka sanoi: "Kuinka kävi, tyttäreni?" Niin hän kertoi hänelle kaikki, mitä mies oli hänelle tehnyt; 17 ja hän sanoi: "Nämä kuusi mittaa ohria hän antoi minulle, sanoen: 'Et saa mennä tyhjin käsin anoppisi luo'". 18 Silloin Noomi sanoi: "Pysy alallasi, tyttäreni, kunnes saat tietää, kuinka asia päättyy; sillä mies ei suo itselleen lepoa, ennenkuin hän tänä päivänä saattaa asian päätökseen".