Números 20

Mort de Marie. Murmure du peuple. Mort d’Aaron.

1 Or les enfants d’Israël, savoir toute l’assemblée, arrivèrent au désert de Tsin au premier mois ; et le peuple demeura à Kadès, et Marie mourut là, et y fut ensevelie. 2 Et n’y ayant point d’eau pour l’assemblée, ils s’attroupèrent contre Moïse, et contre Aaron. 3 Et le peuple disputa contre Moïse, et ils lui dirent : Plût à Dieu que nous fussions morts quand nos frères moururent devant l’Eternel ? 4 Et pourquoi avez-vous fait venir l’assemblée de l’Eternel dans ce désert, pour y mourir, nous et nos bêtes ? 5 Et pourquoi nous avez-vous fait monter d’Egypte, pour nous amener en ce méchant lieu, qui n’est point un lieu pour semer, ni un lieu pour des figuiers, ni pour des vignes, ni pour des grenadiers ; et où même il n’y a point d’eau pour boire ? 6 Alors Moïse et Aaron se retirèrent de devant l’assemblée à l’entrée du Tabernacle d’assignation, et tombèrent sur leurs faces, et la gloire de l’Eternel apparut. 7 Puis l’Eternel parla à Moïse, en disant : 8 Prends la verge, et convoque l’assemblée, toi et Aaron ton frère, et parlez en leur présence au rocher, et il donnera son eau ; ainsi tu leur feras sortir de l’eau du rocher, et tu donneras à boire à l’assemblée et à leurs bêtes. 9 Moïse donc prit la verge de devant l’Eternel, comme il lui avait commandé. 10 Et Moïse et Aaron convoquèrent l’assemblée devant le rocher, et il leur dit : Vous rebelles, écoutez maintenant, vous ferons-nous sortir de l’eau de ce rocher ? 11 Puis Moïse leva sa main, et frappa de sa verge le rocher par deux fois ; et il en sortit des eaux en abondance, et l’assemblée but, et leurs bêtes aussi. 12 Et l’Eternel dit à Moïse et à Aaron : Parce que vous n’avez point cru en moi,pour me sanctifier en la présence des enfants d’Israël, aussi vous n’introduirez point cette assemblée au pays que je leur ai donné. 13 Ce sont là les eaux de dispute, pour lesquelles les enfants d’Israël disputèrent contre l’Eternel ; et il se sanctifia en eux. 14 Puis Moïse envoya des ambassadeurs de Kadès au roi d’Edom, pour lui dire : Ainsi a dit ton frère Israël : Tu sais tout le travail que nous avons eu ; 15 Comment nos pères descendirent en Egypte, où nous avons demeuré longtemps ; et comment les Egyptiens nous ont maltraités, nous et nos pères. 16 Et nous avons crié à l’Eternel, qui ayant entendu nos cris, a envoyé l’Ange, et nous a retirés d’Egypte. Or voici, nous sommes à Kadès, ville qui est au bout de tes frontières. 17 Je te prie que nous passions par ton pays ; nous ne passerons point par les champs, ni par les vignes, et nous ne boirons point de l’eau d’aucun puits ; nous marcherons par le chemin royal ; nous ne nous détournerons ni à droite ni à gauche, jusqu’à ce que nous ayons passé tes limites. 18 Et Edom lui dit : Tu ne passeras point par mon pays, de peur que je ne sorte en armes à ta rencontre. 19 Les enfants d’Israël lui répondirent : Nous monterons par le grand chemin, et si nous buvons de tes eaux, moi et mes bêtes, je t’en payerai le prix ; seulement que j’y prenne mon passage. 20 Mais Edom lui dit : Tu n’y passeras point ; et sur cela Edom sortit à sa rencontre avec une grande multitude, et à main armée. 21 Ainsi Edom ne voulut point permettre à Israël de passer par ses frontières ; c’est pourquoi Israël se détourna de lui. 22 Et les enfants d’Israël, savoir toute l’assemblée, étant partis de Kadès vinrent en la montagne de Hor. 23 Et l’Eternel parla à Moïse et à Aaron en la montagne de Hor, près des frontières du pays d’Edom, en disant : 24 Aaron sera recueilli vers ses peuples, car il n’entrera point au pays que j’ai donné aux enfants d’Israël, parce que vous avez été rebelles à mon commandement aux eaux de la dispute. 25 Prends donc Aaron et Eléazar son fils, et fais les monter sur la montagne de Hor. 26 Puis fais dépouiller Aaron de ses vêtements, et fais en revêtir Eléazar son fils ; et Aaron sera recueilli, et mourra là. 27 Moïse donc fit ainsi que l’Eternel l’avait commandé ; et ils montèrent sur la montagne de Hor, toute l’assemblée le voyant. 28 Et Moïse fit dépouiller Aaron de ses vêtements et en fit revêtir Eléazar son fils ; puis Aaron mourut là au sommet de la montagne, et Moïse et Eléazar descendirent de la montagne. 29 Et toute l’assemblée, savoir toute la maison d’Israël, voyant qu’Aaron était mort, ils le pleurèrent trente jours.

Mirjam kuolee Kaadeksessa. Vettä saadaan kalliosta. Edomilaiset kieltävät israelilaisia kulkemasta maansa läpi. Aaronin kuolema.

1 Senjälkeen israelilaiset, koko seurakunta, tulivat Siinin erämaahan ensimmäisenä kuukautena, ja kansa asettui Kaadekseen. Siellä Mirjam kuoli, ja hänet haudattiin sinne.

2 Mutta kansalla ei ollut vettä; niin he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan. 3 *2. Moos. 16:2; 2. Moos. 17:2; 4. Moos. 11:1; 4. Moos. 16:1; 4. Moos. 21:5Ja kansa riiteli Moosesta vastaan ja sanoi näin: "Jospa mekin olisimme hukkuneet silloin, kun veljemme hukkuivat Herran edessä! 4 Minkätähden toitte Herran seurakunnan tähän erämaahan, kuollaksemme karjoinemme tänne? 5 Ja minkätähden johdatitte meidät pois Egyptistä tuodaksenne meidät tähän pahaan paikkaan, jossa ei kasva viljaa eikä viikunoita, ei viiniköynnöksiä eikä granaattiomenia, ja jossa ei ole vettä juoda?" 6 Mutta Mooses ja Aaron menivät seurakunnan luota ilmestysmajan ovelle ja lankesivat kasvoilleen. Silloin näkyi Herran kirkkaus heille. 7 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 8 "Ota sauva ja kokoa seurakunta, sinä ja veljesi Aaron, ja puhukaa heidän silmiensä edessä kalliolle, niin se antaa vettä, ja sinä saat vettä tulemaan heille kalliosta ja juotat joukon ja sen karjan". 9 Niin Mooses otti sauvan Herran kasvojen edestä, niinkuin hän oli häntä käskenyt. 10 Ja Mooses ja Aaron kokosivat seurakunnan kallion eteen, ja hän sanoi heille: "Kuulkaa nyt, te niskurit! Onko meidän saatava teille vettä tästä kalliosta?" 11 *2. Moos. 17:6; Ps. 78:15; Ps. 105:41; Jes. 48:21; 1. Kor. 10:4Niin Mooses nosti kätensä ja iski kalliota kahdesti sauvallansa, ja siitä lähti runsaasti vettä, niin että kansa ja sen karja saivat juoda. 12 *4. Moos. 27:13; 5. Moos. 1:37; 5. Moos. 31:2; 5. Moos. 32:50Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Koska ette uskoneet minuun ettekä pitäneet minua pyhänä israelilaisten silmien edessä, niin te ette saa viedä tätä seurakuntaa siihen maahan, jonka minä heille annan". 13 *3. Moos. 10:3; Ps. 106:32Tämä oli Meriban*Nimi merkitsee: riita. Vrt. 2. Moos. 17:7. vesi, jonka luona israelilaiset riitelivät Herraa vastaan ja hän näytti heille pyhyytensä.

14 *Tuom. 11:17Mutta Mooses lähetti Kaadeksesta sanansaattajat Edomin kuninkaan tykö sanomaan: "Näin sanoo veljesi Israel: Sinä tunnet kaiken vaivan, joka on meitä kohdannut, 15 kuinka isämme lähtivät Egyptiin, kuinka olemme asuneet Egyptissä kauan aikaa ja kuinka egyptiläiset kohtelivat pahoin meitä ja meidän isiämme. 16 *2. Moos. 14:19; 2. Moos. 23:20Mutta me huusimme Herran puoleen, ja hän kuuli meidän huutomme ja lähetti enkelin, joka vei meidät pois Egyptistä. Ja katso, me olemme nyt Kaadeksessa, kaupungissa, joka on sinun maasi rajalla. 17 Salli meidän kulkea maasi läpi. Me emme kulje peltojen emmekä viinitarhojen poikki emmekä juo vettä kaivoista. Poikkeamatta oikealle tai vasemmalle me kuljemme valtatietä, kunnes olemme päässeet alueesi läpi." 18 Mutta Edom vastasi hänelle: "Älä kulje minun maani läpi; muutoin minä käyn miekka kädessä sinua vastaan". 19 Mutta israelilaiset sanoivat hänelle: "Maantietä me kuljemme, ja jos juomme vettäsi, me tai meidän karjamme, niin me maksamme sen, kun vain saamme jalkaisin kulkea sinun maasi läpi". 20 Mutta hän vastasi: "Tästä et kulje!" Ja Edom lähti häntä vastaan suurella sotajoukolla ja vahvasti varustettuna. 21 Kun siis Edom kielsi Israelia kulkemasta maansa läpi, niin Israel väistyi sieltä pois.

22 *4. Moos. 33:37Ja he lähtivät liikkeelle Kaadeksesta. Ja israelilaiset, koko kansa, tulivat Hoorin vuorelle. 23 Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Hoorin vuorella, Edomin maan rajalla, näin: 24 "Aaron otetaan nyt pois heimonsa tykö, sillä hän ei pääse siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille, koska te niskoittelitte minun käskyäni vastaan Meriban veden luona. 25 Ota Aaron ja hänen poikansa Eleasar ja vie heidät Hoorin vuorelle. 26 *2. Moos. 28:2Ja riisu Aaronilta vaatteet ja pue ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Aaron otetaan pois ja kuolee siellä." 27 Ja Mooses teki, niinkuin Herra oli käskenyt; ja he nousivat Hoorin vuorelle koko kansan silmien edessä. 28 *5. Moos. 10:6; 5. Moos. 32:50Ja Mooses riisui Aaronilta vaatteet ja puki ne hänen poikansa Eleasarin ylle. Niin Aaron kuoli siellä vuoren huipulla, mutta Mooses ja Eleasar astuivat alas vuorelta. 29 Ja kun koko kansa sai tietää, että Aaron oli kuollut, niin he itkivät Aaronia kolmekymmentä päivää, koko Israelin heimo.