1 Eine Unterweisung Ethans, des Esrahiten.

2 Ich will singen von der Gnade des HErrn ewiglich und seine Wahrheit verkündigen mit meinem Munde für und für,

3 und sage also: Daß eine ewige Gnade wird aufgehen, und du wirst deine Wahrheit treulich halten im Himmel.

4 Ich habe einen Bund gemacht mit meinem Auserwählten, ich habe David, meinem Knechte, geschworen:

5 Ich will dir ewiglich Samen verschaffen und deinen Stuhl bauen für und für. Sela.

6 Und die Himmel werden, HErr, deine Wunder preisen und deine Wahrheit in der Gemeine der Heiligen.

7 Denn wer mag in den Wolken dem HErrn gleich gelten und gleich sein unter den Kindern der Götter dem HErrn?

8 GOtt ist fast mächtig in der Sammlung der Heiligen und wunderbarlich über alle, die um ihn sind.

9 HErr, GOtt, Zebaoth, wer ist wie du, ein mächtiger GOtt? Und deine Wahrheit ist um dich her.

10 Du herrschest über das ungestüme Meer; du stillest seine Wellen, wenn sie sich erheben.

11 Du schlägst Rahab zu Tode; du zerstreuest deine Feinde mit deinem starken Arm.

12 Himmel und Erde ist dein; du hast gegründet den Erdboden, und was drinnen ist.

13 Mitternacht und Mittag hast du geschaffen; Thabor und Hermon jauchzen in deinem Namen.

14 Du hast einen gewaltigen Arm; stark ist deine Hand und hoch ist deine Rechte.

15 Gerechtigkeit und Gericht ist deines Stuhls Festung; Gnade und Wahrheit sind vor deinem Angesichte.

16 Wohl dem Volk, das jauchzen kann! HErr, sie werden im Licht deines Antlitzes wandeln.

17 Sie werden über deinem Namen täglich fröhlich sein und in deiner Gerechtigkeit herrlich sein.

18 Denn du bist der Ruhm ihrer Stärke und durch deine Gnade wirst du unser Horn erhöhen.

19 Denn der HErr ist unser Schild, und der Heilige in Israel ist unser König.

20 Dazumal redetest du im Gesichte zu deinem Heiligen und sprachest: Ich habe einen Held erwecket, der helfen soll; ich habe erhöhet einen Auserwählten aus dem Volk;

21 ich habe funden meinen Knecht David, ich habe ihn gesalbet mit meinem heiligen Öle.

22 Meine Hand soll ihn erhalten, und mein Arm soll ihn stärken.

23 Die Feinde sollen ihn nicht überwältigen, und die Ungerechten sollen ihn nicht dämpfen,

24 sondern ich will seine Widersacher schlagen vor ihm her, und die ihn hassen, will ich plagen.

25 Aber meine Wahrheit und Gnade soll bei ihm sein, und sein Horn soll in meinem Namen erhaben werden.

26 Ich will seine Hand ins Meer stellen und seine Rechte in die Wasser.

27 Er wird mich nennen also: Du bist mein Vater, mein GOtt und Hort, der mir hilft.

28 Und ich will ihn zum ersten Sohn machen, allerhöchst unter den Königen auf Erden.

29 Ich will ihm ewiglich behalten meine Gnade, und mein Bund soll ihm fest bleiben.

30 Ich will ihm ewiglich Samen geben und seinen Stuhl, solange der Himmel währet, erhalten.

31 Wo aber seine Kinder mein Gesetz verlassen und in meinen Rechten nicht wandeln,

32 so sie meine Ordnungen entheiligen und meine Gebote nicht halten,

33 will ich ihre Sünde mit der Rute heimsuchen und ihre Missetat mit Plagen.

34 Aber meine Gnade will ich nicht von ihm wenden und meine Wahrheit nicht lassen fehlen.

35 Ich will meinen Bund nicht entheiligen und nicht ändern, was aus meinem Munde gegangen ist.

36 Ich habe einst geschworen bei meiner Heiligkeit: Ich will David nicht lügen.

37 Sein Same soll ewig sein und sein Stuhl vor mir wie die Sonne;

38 wie der Mond soll er ewiglich erhalten sein und gleichwie der Zeuge in den Wolken gewiß sein. Sela.

39 Aber nun verstößest du und verwirfest und zürnest mit deinem Gesalbten.

40 Du verstörest den Bund deines Knechtes und trittst seine Krone zu Boden.

41 Du zerreißest alle seine Mauern und lässest seine Festen zerbrechen.

42 Es rauben ihn alle, die vorübergehen; er ist seinen Nachbarn ein Spott worden.

43 Du erhöhest die Rechte seiner Widerwärtigen und erfreuest alle seine Feinde.

44 Auch hast du die Kraft seines Schwerts weggenommen und lässest ihn nicht siegen im Streit.

45 Du zerstörest seine Reinigkeit und wirfest seinen Stuhl zu Boden.

46 Du verkürzest die Zeit seiner Jugend und bedeckest ihn mit Hohn. Sela.

47 HErr, wie lange willst du dich so gar verbergen und deinen Grimm wie Feuer brennen lassen?

48 Gedenke, wie kurz mein Leben ist! Warum willst du alle Menschen umsonst geschaffen haben?

49 Wo ist jemand, der da lebet und den Tod nicht sehe, der seine Seele errette aus der Hölle Hand? Sela.

50 HErr, wo ist deine vorige Gnade, die du David geschworen hast in deiner Wahrheit?

51 Gedenke, HErr, an die Schmach deiner Knechte, die ich trage in meinem Schoß von so vielen Völkern allen,

52 damit dich, HErr, deine Feinde schmähen, damit sie schmähen die Fußtapfen deines Gesalbten.

53 Gelobet sei der HErr ewiglich! Amen, Amen.

1 Esrahilaisen Eetanin mietevirsi. (H89:2) Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.

2 (H89:3) Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -

5 (H89:6) Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.

6 (H89:7) Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?

7 (H89:8) Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.

8 (H89:9) Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.

9 (H89:10) Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.

10 (H89:11) Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.

11 (H89:12) Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.

12 (H89:13) Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.

13 (H89:14) Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.

14 (H89:15) Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.

15 (H89:16) Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!

16 (H89:17) He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.

17 (H89:18) Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.

18 (H89:19) Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.

20 (H89:21) minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.

21 (H89:22) Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.

22 (H89:23) Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;

23 (H89:24) vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.

24 (H89:25) Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.

25 (H89:26) Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.

26 (H89:27) Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.

27 (H89:28) Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.

28 (H89:29) Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.

29 (H89:30) Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.

30 (H89:31) Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,

31 (H89:32) jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,

32 (H89:33) niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;

33 (H89:34) mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.

34 (H89:35) En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.

35 (H89:36) Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:

36 (H89:37) 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,

38 (H89:39) Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.

39 (H89:40) Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.

40 (H89:41) Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.

41 (H89:42) Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.

42 (H89:43) Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.

43 (H89:44) Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.

44 (H89:45) Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.

45 (H89:46) Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.

46 (H89:47) Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?

47 (H89:48) Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.

48 (H89:49) Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.

49 (H89:50) Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?

50 (H89:51) Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,

51 (H89:52) kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.

52 (H89:53) Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.