1 Wer sich absondert, der sucht, was ihn gelüstet, und setzt sich wider alles, was gut ist.
2 Ein Narr hat nicht Lust am Verstand, sondern kundzutun, was in seinem Herzen steckt.
3 Wo der Gottlose hin kommt, da kommt Verachtung und Schmach mit Hohn.
4 Die Worte in eines Mannes Munde sind wie tiefe Wasser, und die Quelle der Weisheit ist ein voller Strom.
5 Es ist nicht gut, die Person des Gottlosen achten, zu beugen den Gerechten im Gericht.
6 Die Lippen des Narren bringen Zank, und sein Mund ringt nach Schlägen.
7 Der Mund des Narren schadet ihm selbst, und seine Lippen fangen seine eigene Seele.
8 Die Worte des Verleumders sind Schläge und gehen einem durchs Herz.
9 Wer lässig ist in seiner Arbeit, der ist ein Bruder des, der das Seine umbringt.
10 Der Name des HERRN ist ein festes Schloß; der Gerechte läuft dahin und wird beschirmt.
11 Das Gut des Reichen ist ihm eine feste Stadt und wie hohe Mauern in seinem Dünkel.
12 Wenn einer zu Grunde gehen soll, wird sein Herz zuvor stolz; und ehe man zu Ehren kommt, muß man zuvor leiden.
13 Wer antwortet ehe er hört, dem ist's Narrheit und Schande.
14 Wer ein fröhlich Herz hat, der weiß sich in seinem Leiden zu halten; wenn aber der Mut liegt, wer kann's tragen?
15 Ein verständiges Herz weiß sich vernünftig zu halten; und die Weisen hören gern, wie man vernünftig handelt.
16 Das Geschenk des Menschen macht ihm Raum und bringt ihn vor die großen Herren.
17 Ein jeglicher ist zuerst in seiner Sache gerecht; kommt aber sein Nächster hinzu, so findet sich's.
18 Das Los stillt den Hader und scheidet zwischen den Mächtigen.
19 Ein verletzter Bruder hält härter den eine feste Stadt, und Zank hält härter denn Riegel am Palast.
20 Einem Mann wird vergolten, darnach sein Mund geredet hat, und er wird gesättigt von der Frucht seiner Lippen.
21 Tod und Leben steht in der Zunge Gewalt; wer sie liebt, der wird von ihrer Frucht essen.
22 Wer eine Ehefrau findet, der findet etwas Gutes und kann guter Dinge sein im HERRN.
23 Ein Armer redet mit Flehen, ein Reicher antwortet stolz.
24 Ein treuer Freund liebt mehr uns steht fester bei denn ein Bruder.
1 Eristäytyvä ihminen katsoo vain itseensä -- riita on valmis, jos häntä neuvot.
2 Moukka ei yritäkään ymmärtää, silti hän tahtoo mielipiteensä julki.
3 Jumalattomuutta seuraa halveksunta, häpeän mukana tulee pilkka.
4 Syvä kuin meri on harkittu puhe, virraksi paisuu viisauden lähde.
5 Ei ole oikein pitää syyllisen puolta ja sortaa syytöntä oikeudessa.
6 Riita on lähellä, kun tyhmä puhuu, hän kärttää itselleen selkäsaunaa.
7 Oma suu on tyhmän tuho, omat sanat punovat hänelle ansan.
8 Makealta maistuvat panettelijan puheet, ne painuvat syvälle sisimpään.
9 Joka hoitaa työnsä veltosti, on vahingontekijän veli.
10 Herran nimi on vahva torni, hurskas rientää sinne ja saa turvan.
11 Omaisuus on rikkaalle vahva varustus, kuin korkea muuri -- niin hän luulee.
12 Ylpeys vie ihmisen perikatoon, kunnian tie käy nöyryyden kautta.
13 Joka vastaa, ennen kuin on kuunnellut loppuun, saa osakseen häpeän ja tyhmyrin maineen.
14 Rohkeus auttaa kestämään sairaudenkin, mutta kuka jaksaa elää, jos rohkeus pettää?
15 Ymmärtäväinen tavoittelee tietoa, viisaan korva on aina sille avoin.
16 Lahja avaa ovet antajalleen, vie hänet mahtimiesten luo.
17 Oikeudessa ensiksi puhuva on oikeassa -- kunnes vastapuoli panee hänet koetteelle.
18 Arpa riidat asettaa, ratkaisee väkevienkin välit.
19 Loukattu veli on kuin linnoitettu kaupunki, riidat ovat kuin linnanportin salvat.
20 Puheesi mukaan saat purtavaa, sanoistasi riippuu, mitä saat niellä.
21 Kielen varassa on elämä ja kuolema -- niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää.
22 Onnen löytää, joka vaimon löytää, hän on päässyt Herran suosioon.
23 Köyhä pyytää nöyrästi, rikas vastaa tylysti.
24 Paljon ystäviä -- vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.