1 Suplico-vos pois - eu, prisioneiro por causa de servir o Senhor - que se conduzam de uma maneira digna da chamada que receberam de Deus

2 Sejam humildes, delicados para com os outros e pacientes, numa base de compreensão mútua e com uma afeição sincera.

3 Procurem conservar entre vocês a unidade que o Espírito Santo produziu com laços de paz

4 Somos todos um só corpo, e temos todos o mesmo Espírito e fomos todos chamados para um mesmo futuro glorioso

5 Existe um só Senhor, uma só fé, um só baptismo.

6 Temos um só Deus, que é Pai de todos nós, que está acima de todos e que vive em nós e através de nós.

7 Contudo, ele deu a cada um de nós um dom especial de acordo com a generosidade de Cristo.

9 Ora quando diz que ele subiu, isso significa que antes ele desceu das alturas até às profundidades da Terra.

10 Mas também aquele que assim desceu, é quem subiu às partes celestiais para encher o universo com a sua presença.

11 Foi ele quem deu estes dons à igreja: os apóstolos, os profetas, os evangelistas, os pastores e os ensinadores.,

12 A responsabilidade deles é o aperfeiçoamento dos crentes para fazerem o trabalho de Deus e edificar a igreja, o corpo de Cristo,

13 até que assim todos cheguemos à unidade na fé, e ao pleno conhecimento do Filho de Deus, atingindo a maturidade completa conforme o modelo da pessoa de Cristo!

14 Então não seremos mais como crianças instáveis, variando com facilidade de ideias e de sentimentos, influenciados pelos ventos de doutrinas várias que nos empurram ora para um lado ora para o outro, ao sabor de pessoas sem escrúpulos que astuciosamente procuram arrastar as almas para o erro

15 Em vez disso, seguindo a verdade em amor, que possamos crescer, em todos os aspectos da nossa vida, segundo Cristo, que é a cabeça da igreja.

16 Sob a sua orientação, o corpo inteiro é perfeitamente ligado entre si. À medida que cada parte faz o seu trabalho específico, isso ajudará as outras partes a crescer, para que todo o corpo seja saudável e edificado em amor.

17 Por isso quero avisar-vos, em nome do Senhor, que não andem mais como os que não conhecem Deus, que vivem num mundo de ilusões.

18 Os seus entendimentos estão obscurecidos; a sua ignorância das coisas espirituais e a sua insensibilidade à voz divina os afastou da vida de Deus.

19 Tendo feito calar a voz das suas consciências, entregaram-se a tudo o que é imoralidade, procurando, com avidez, satisfazer os seus desejos corruptos.

20 Mas esse não é o caminho que Cristo vos ensinou!

21 Se prestaram ouvidos à sua voz, sabem bem como em Jesus está a verdade, e nela vocês foram instruídos.-

22 Vocês foram ensinados, quanto à forma de vida que levavam anteriormente, que se devem desfazer dessa velha natureza que vai apodrecendo na sua própria imoralidade, nas suas ilusões.

23 E que o vosso entendimento se renove nas atitudes a tomar na vida.

24 Devem revestir-se do novo homem que é criado por Deus e que se manifesta na verdadeira justiça e na santidade.

25 Deixem a mentira e falem verdade uns com os outros, porque somos membros de um só corpo.

26 Não pequem, deixando que a ira vos domine. Antes que o dia acabe, façam com que a vossa irritação tenha fim.

27 Em nenhum caso dêem ocasião a que o Diabo encontre meio de vos fazer cair.

28 Aquele que roubava ou explorava fraudulentamente, que pare com isso de uma vez. Que antes trabalhe, e que ganhe a sua vida pelos seus próprios meios, honestamente, de forma até a poder ajudar outros menos favorecidos.

29 Não saia da vossa boca nenhuma palavra suja; que tudo o que for dito por vocês sirva de ajuda para o bem e encorajamento daqueles que vos ouvem.

30 Não entristeçam o Espírito Santo de Deus, o qual vos marcou com um selo, como garantia da vossa libertação.

31 Façam desaparecer do vosso meio todo o mau humor, assim como a cólera, o ódio, as discussões, tal como as injúrias e as revoltas rancorosas.

32 Em vez disso sejam uns para com os outros amáveis e compreensivos, perdoando-se mutuamente, tal como Cristo também vos perdoou.

1 Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,

2 kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa

3 ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä:

4 yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;

5 yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;

6 yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

7 Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan mitan mukaan.

9 Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?

10 Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui ylös, kaikkia taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.

11 Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi,

12 tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen,

13 kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään,

14 ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa;

15 vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,

16 josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa pysyen jokaisen jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen rakkaudessa sen voiman määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.

17 Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää vaeltako, niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,

18 nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja vieraantuneina Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden tähden ja sydämensä paatumuksen tähden,

19 ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet irstauden valtaan, harjoittamaan kaikkinaista saastaisuutta, ahneudessa.

20 Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,

21 jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä opetusta saaneet, niinkuin totuus on Jeesuksessa:

22 että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten,

23 ja uudistua mielenne hengeltä

24 ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.

25 Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen toisemme jäseniä.

27 Älkääkä antako perkeleelle sijaa.

28 Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön ennemmin työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää on, että hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.

29 Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat.

30 Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

31 Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus, kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.

32 Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut.