1 Depois da conquista - apesar de sete das tribos de Israel ainda não terem tomado posse e conquistado totalmente a terra que Deus lhes deu - todo o povo se juntou em Silo para montar o tabernáculo.

3 Josué perguntou-lhes: Quanto tempo vão ainda esperar para expelirem as gentes que vivem na terra que o Senhor vosso Deus vos deu? Seleccionem três homens de cada tribo e eu enviá-los-ei para explorarem o território ainda não conquistado e depois vos fazerem um relatório quanto à sua extensão e às suas divisões naturais, para que possa reparti-la por vocês. Esses exploradores dividi-la-ão em sete partes, e em seguida eu lançarei o dado sagrado para decidir quais as partes que caberão a cada tribo.

7 Contudo lembrem-se de que os levitas não deverão receber terra alguma; eles são sacerdotes do Senhor. Essa é a parte maravilhosa que lhes é atribuída. Além disso, também as tribos de Gad, de Rúben e a meia-tribo de Manassés não poderão receber mais terra nenhuma, visto que tiveram o seu quinhão na margem leste do Jordão, onde Moisés lhes prometeu que poderiam estabelecer-se.

8 E assim foi que os batedores se foram para estabelecerem uma carta de toda a terra e trazerem depois um relatório disso a Josué. Só após isso o Senhor concediria as diversas secções da terra às tribos, lançando o dado sagrado. Os homens fizeram como lhes tinha sido dito e dividiram todo o território em sete secções, estabelecendo uma lista das cidades que havia em cada secção. Depois vieram ter com Josué ao campo de Silo.

10 Ali no tabernáculo em Silo o Senhor mostrou a Josué, tirando à sorte na presença de Deus, a que tribo calhava cada secção:

11 A terra dada à tribo de Benjamim: A secção de território cedida às famílias da tribo de Benjamim ficou entre a terra atribuída às tribos de Judá e de José.

12 A linha de demarcação a norte começava no rio Jordão, ia até ao norte de Jericó, depois inflectia para ocidente através da zona das colinas e do deserto de Bete-Aven.

13 Dali a linha descia para sul até Luz (também chamada Betel), e prosseguia até Atarote-Adar, na terra de colinas a sul de Bete-Horon de Baixo. Ali a demarcação voltava de novo para o sul, passando a montanha perto de Bete-Horon e terminava na localidade de Quiriate-Baal (também chamada por vezes Quiriate-Jearim), uma das cidades da tribo de Judá. Era esta a linha de separação do ocidente.

20 A baliza oriental era constituída pelo próprio rio Jordão. Esta foi a terra conferida à tribo de Benjamim.

21 Todas estas cidades mais as localidades dos arredores foram dadas à tribo de Benjamim.

1 Ja kaikki israelilaisten seurakunta kokoontui Siiloon, ja he pystyttivät sinne ilmestysmajan, sittenkuin maa oli tullut heille alamaiseksi.

2 Mutta vielä oli israelilaisista jäljellä seitsemän sukukuntaa, joiden perintöosa oli jakamatta.

4 Tuokaa tänne jokaisesta sukukunnasta kolme miestä, niin minä lähetän heidät menemään ja kiertelemään maata ja panemaan sen kirjaan heidän perintöosiaan silmällä pitäen; ja tulkoot he sitten takaisin minun luokseni.

5 He jakakoot maan seitsemään osaan. Juuda pysyköön alueellaan etelässä, ja Joosefin heimo pysyköön alueellaan pohjoisessa.

6 Pankaa maa, ne seitsemän osaa, kirjaan ja tuokaa kirja tänne minulle, niin minä heitän teidän puolestanne arpaa täällä Herran, meidän Jumalamme, edessä.

9 Ja miehet lähtivät, kulkivat kautta maan ja panivat sen kirjaan kaupunki kaupungilta, seitsemänä osana, ja tulivat takaisin Joosuan luo Siilon leiriin.

10 Ja Joosua heitti heidän puolestaan arpaa Siilossa Herran edessä, ja Joosua jakoi siellä maan israelilaisille, heidän osastojensa mukaan.

11 Ja arpa nousi benjaminilaisten sukukunnalle, heidän suvuilleen; ja heidän arvalla saamansa alue oli Juudan jälkeläisten ja joosefilaisten välillä.

12 Heidän pohjoinen rajansa lähtee Jordanista, ja raja nousee Jerikon pohjoispuolella olevalle kukkulalle ja nousee vuoristoon, länteen päin, ja päättyy Beet-Aavenin erämaahan.

13 Sieltä raja kulkee Luusiin, Luusin eteläpuolella olevaan kukkulaan, se on Beeteliin; sitten raja laskeutuu Aterot-Addariin vuoren yli, joka on alisen Beet-Hooronin eteläpuolella.

14 Sitten raja kaartuu ja kääntyy läntisenä rajana etelään päin siitä vuoresta, joka on vastapäätä Beet-Hooronia, sen eteläpuolella, ja päättyy Kirjat-Baaliin, se on Kirjat-Jearimiin, Juudan jälkeläisten kaupunkiin. Tämä on läntinen raja.

15 Mutta eteläinen raja lähtee Kirjat-Jearimin laidasta, lännen puolelta, ja jatkuu Neftoahin veden lähteelle.

16 Sitten raja laskeutuu sen vuoren päähän, joka on vastapäätä Ben-Hinnomin laaksoa, Refaimin tasangon pohjoisessa laidassa; sieltä se laskeutuu Hinnomin laaksoon Jebusilaiskukkulan eteläpuolitse ja edelleen Roogelin lähteelle.

17 Sitten se kaartuu pohjoiseen päin ja jatkuu Een-Semekseen ja edelleen kivitarhoille, jotka ovat vastapäätä Adummimin solaa, ja laskeutuu Boohanin, Ruubenin pojan, kiveen.

18 Edelleen se kulkee Aromaahan päin olevan kukkulan pohjoispuolitse ja laskeutuu Aromaalle.

19 Sitten raja kulkee Beet-Hoglan kukkulan pohjoispuolitse, ja raja päättyy Suolameren pohjoiseen pohjukkaan, Jordanin eteläpäähän. Tämä on eteläinen raja.

20 Mutta idän puolella on Jordan rajana. Tämä on benjaminilaisten, heidän sukujensa, perintöosa rajoineen yltympäri.

21 Ja benjaminilaisten sukukunnan, heidän sukujensa, kaupungit ovat: Jeriko, Beet-Hogla, Eemek-Kesis,

22 Beet-Araba, Semaraim, Beetel,

23 Avvim, Paara, Ofra,

24 Kefar-Ammoni, Ofni ja Geba-kaksitoista kaupunkia kylineen;

25 Gibeon, Raama, Beerot,

26 Mispe, Kefira, Moosa,

27 Rekem, Jirpeel, Tarala,

28 Seela, Elef, Jebus, se on Jerusalem, Gibeat ja Kirjat-neljätoista kaupunkia kylineen. Tämä on benjaminilaisten, heidän sukujensa, perintöosa.