1 Os portais de Jericó eram mantidos hermeticamente fechados, pois que o povo ali estava cheio de medo dos israelitas; não deixavam ninguém entrar nem sair.

2 Mas o Senhor disse a Josué: Jericó, o seu rei e todos os seus valentes guerreiros encontram-se praticamente derrotados, porque já os entreguei nas vossas mãos. O vosso exército, com todos os seus efectivos, deverá rodear a cidade uma vez por dia durante seis dias, seguidos por sete sacerdotes que levarão a arca, e cada um deles com uma trombeta feita de chifre de carneiro. No sétimo dia darão a volta à cidade sete vezes, com os sacerdotes tocando as trombetas. E então, quando eles soprarem um longo e alto toque, todo o povo deverá gritar com muita força. Nessa altura as muralhas da cidade cairão e poderão lá entrar por todos os lados.

6 Assim Josué convocou os sacerdotes e deu-lhes instruções: os homens armados conduziriam o cortejo, seguidos de sete sacerdotes soprando continuamente as trombetas. Atrás deles deveriam vir os sacerdotes transportando a arca; fechando o cortejo, à retaguarda, seguia um contingente.

10 Ninguém falará, nem dirá nada; só se ouvirão as trombetas a tocar, mandou Josué. Não dirão sequer uma palavra até que vos diga para gritarem; então gritem!

11 A arca rodeou a cidade uma vez nesse dia, depois do que toda a gente regressou ao acampamento para passarem a noite. Ao amanhecer do dia seguinte foram de novo rodear a cidade e voltaram para o acampamento. Fizeram isso durante seis dias.

15 Na manhã do sétimo dia fizeram o mesmo, para começar; mas desta vez rodearam a cidade não uma, mas sete vezes. À sétima vez, quando os sacerdotes tocaram um som alto e muito longo com as trombetas, Josué bradou para o povo, Gritem! O Senhor deu-nos a cidade!

17 (Anteriormente ele tinha-lhes dito: Matem toda a gente, com excepção de Raabe, a meretriz, e de todos os que estiverem na sua casa, pois que protegeu os nossos espias. Não fiquem com coisa nenhuma do saque - tudo deverá ser destruído. Se assim não fizerem, cairá a desgraça sobre a nação de Israel. No entanto, a prata e ouro, os utensílios de bronze e de ferro, tudo isso será consagrado ao Senhor e deverá ser levado para o tesouro do santuário.)

20 Assim, quando o povo ouviu o toque das trombetas, gritaram tão alto quanto podiam. E repentinamente as muralhas de Jericó ruíram, cairam na sua frente; o povo de Israel irrompeu sobre elas, penetrando na cidade por todos os lados e conquistou-a. Destruíram tudo -homens e mulheres, novos e velhos; bois, cordeiros, jumentos- tudo.

22 Josué disse aos dois espias, Mantenham a vossa palavra, quanto à promessa que fizeram. Recolham a meretriz e os que estão com ela.

23 Os homens foram e trouxeram-na, a ela e ao pai, à mãe, aos irmãos e outros parentes que lá se encontravam. E deixaram-nos ficar a viver fora do acampamento de Israel. Os israelitas queimaram a cidade e tudo o que lá havia, com excepção da prata, do ouro, dos utensílios de bronze e de ferro que foram levados para o tesouro do Senhor.

25 Josué salvou pois Raabe, a meretriz, mais os seus parentes que estavam com ela dentro de casa, e vivem ainda hoje entre os israelitas, pois que ela escondeu os espias que Josué mandara a Jericó.

26 Então Josué declarou uma maldição sobre quem viesse a reconstruir Jericó, advertindo de que quando os seus fundamentos fossem repostos, o filho mais velho do construtor haveria de morrer, e quando as suas portas fossem montadas, seria o filho mais novo desse alguém que morreria.

27 Desta forma o Senhor estava com Josué e o seu nome tornou-se famoso por toda a parte.

1 Mutta Jeriko sulki porttinsa ja oli suljettuna israelilaisilta: ei kukaan käynyt ulos, eikä kukaan käynyt sisälle.

3 Kulkekaa siis, kaikki sotakuntoiset miehet, kaupungin ympäri, kiertäkää kerta kaupunki; tee niin kuutena päivänä.

4 Ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa arkin edellä. Seitsemäntenä päivänä kulkekaa kaupungin ympäri seitsemän kertaa, ja papit puhaltakoot pasunoihin.

8 Ja tapahtui, niinkuin Joosua oli kansalle sanonut. Ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran edellä, lähtivät ja puhalsivat pasunoihin, ja Herran liitonarkki kulki heidän jäljessään.

9 Ja aseväki kulki pasunaa puhaltavien pappien edellä, mutta muu väki kulki arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.

11 Ja hän antoi Herran arkin kulkea yhden kierroksen kaupungin ympäri; sitten he menivät leiriin ja jäivät yöksi leiriin.

12 Joosua nousi varhain seuraavana aamuna, ja papit ottivat Herran arkin.

13 Ja ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä, kulkivat puhaltaen yhtenään pasunoihin, ja aseväki kulki heidän edellään, mutta muu väki kulki Herran arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.

14 Ja tänä toisenakin päivänä he kulkivat kerran kaupungin ympäri ja palasivat sitten leiriin. Niin he tekivät kuutena päivänä.

15 Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.

17 Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme.

18 Mutta karttakaa tuhon omaksi vihittyä, ettette vihi jotakin tuhon omaksi ja kuitenkin ota tuhon omaksi vihittyä ja niin tule vihkineiksi Israelin leiriä tuhon omaksi ja syökse sitä onnettomuuteen.

20 Silloin kansa nosti sotahuudon ja pasunoihin puhallettiin. Kun kansa kuuli pasunan äänen, niin se nosti kovan sotahuudon; silloin kukistui muuri siihen paikkaansa, ja kansa ryntäsi ylös kaupunkiin, kukin suoraan eteensä. Niin he valloittivat kaupungin.

21 Ja he vihkivät miekan terällä tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, vieläpä härät, lampaat ja aasit.

23 Silloin ne nuoret miehet, jotka olivat olleet vakoilemassa, menivät ja toivat ulos Raahabin sekä hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja kaikki hänen omaisensa; kaikki hänen sukulaisensa he toivat ulos ja jättivät heidät Israelin leirin ulkopuolelle.

24 Mutta kaupungin ja kaikki, mitä siinä oli, he polttivat tulella; ainoastaan hopean, kullan sekä vaski-ja rautakalut he panivat Herran huoneen aartehistoon.

25 Mutta portto Raahabin sekä hänen isänsä perheen ja kaikki hänen omaisensa Joosua jätti henkiin; ja hän jäi asumaan Israelin keskuuteen, aina tähän päivään asti, koska hän oli piilottanut ne tiedustelijat, jotka Joosua oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa.

27 Ja Herra oli Joosuan kanssa, ja hänen maineensa levisi kautta maan.