1 Tiago, ao serviço de Deus e do Senhor Jesus Cristo, saúda todo o povo de Deus disperso por todo o mundo.
2 Meus irmãos, considerem-se felizes quando tiverem de passar por provações.
3 Porque se a vossa fé for posta à prova, tornar-se-á mais perseverante
4 Que ela resista pois até ao fim, e assim a vossa formação se completará, com uma conduta íntegra, e serão maduros espiritualmente.
5 E se alguém tem falta da sabedoria necessária, peça-a a Deus, que está sempre pronto a dar generosamente sem a menor censura, e lhe será dada
6 Mas que esse pedido a Deus seja feito com fé, na certeza da resposta. Porque quem se dirige a Deus com dúvidas é semelhante às ondas do mar, levadas pelos ventos, lançadas de uma para outra parte.
7 Uma pessoa assim é indecisa, instável, torna-se inconstante em todos os seus actos. Não pense, por isso, que receberá alguma coisa do Senhor.
9 Quanto aos crentes de condição social mais humilde, sintam-se contentes porque Deus os tem exaltado.
10 E, por outro lado, que o rico se sinta animado quando o Senhor o reduz à sua justa condição humana. Pois ele passará como a flor do campo:
11 quando o Sol aquece com força, ela seca, cai, desaparece a sua beleza. Assim é com os ricos no seu luxo.
12 Feliz aquele que resiste à prova, porque depois receberá a coroa da vida, que o Senhor promete aos que o amam.
13 Que ninguém, em presença da tentação, diga que é Deus quem o está a tentar. Porque Deus não está sujeito à acção do mal, e por isso também nunca poderia tentar ninguém a praticá-lo.
14 O que acontece é que, quando uma pessoa é tentada, são os seus próprios desejos maus que a seduzem.
15 Depois, essa maldade, se lhe cedemos, dá nascimento ao pecado; e este, por sua vez, provoca a morte.
16 Portanto, não se deixem enganar, queridos irmãos.
17 É de Deus que nos vem tudo o que possa haver de bom e de perfeito, ele que é o Criador de toda a luz. Nele não há sombra, nem mudança.
18 E foi num acto de sua vontade que ele nos fez renascer, por meio da palavra da verdade, e nos tornámos os primeiros frutos da sua nova criação.
19 Saibam isto, irmãos: é melhor ouvir muito e falar pouco. E também ser lento em se irritar.
20 Porque não é com zanga que se cumpre a justiça de Deus.
21 Por isso, desembaracem-se de tudo o que é sujo e mau, e recebam com um espírito dócil a palavra que foi semeada nos vossos corações e que pode salvar as vossas almas.
22 A questão é que cumpram efectivamente o que essa palavra vos diz, e que não se limitem a ouvir. Porque, se não, correm o risco de se iludirem.
23 Porque quem se contenta com ouvir a palavra de Deus, e não procura pô-la em acção, é como alguém que se observa a um espelho e
24 logo se afasta, esquecendo-se de como estava.
25 Aquele, porém, que presta uma atenção cuidadosa à lei perfeita de Deus, que nos torna livres, não sendo ouvinte que facilmente esquece, mas que cumpre o que ela lhe diz, esse tal terá a bênção de Deus em tudo.
26 Se alguém diz ser religioso e afinal não é capaz de travar a sua língua, engana-se a si mesmo; a sua religião não vale nada.
27 Mas a verdadeira religião, aos olhos de Deus, pura e sem falhas, consiste em amparar os órfãos e as viúvas nas suas tribulações. Consiste também em não se deixar influenciar pela corrupção do mundo.
1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.
2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,
3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.
4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.
5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.
6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.
7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,
8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.
9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,
10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.
11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.
12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!
14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.
16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.
17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.
18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.
19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;
20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.
21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.
22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.
23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;
24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.
25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.
26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.
27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.