1 -- Kuka on tuo, joka tulee Edomista, joka tulee Bosrasta, kirkkaanpunaisessa puvussa, tuo, joka astuu tietään voimaa uhkuen komeassa asussaan? -- Minä se olen, oikeuden julistaja, suuri pelastaja.2 -- Miksi on pukusi punainen, vaatteesi kuin viinikuurnan polkijan?3 -- Minä poljin kuurnallisen rypäleitä, poljin yksin, kansojen joukosta ei ketään tullut avukseni. Ja niin minä vihassani poljin ne kaikki ja kiivaudessani tallasin ne, niin että niiden mehu roiskui puvulleni ja tahri kaikki vaatteeni.4 Sillä koston päivää vaati minun sydämeni, kansani lunastamisen vuosi oli tullut.5 Minä katselin ympärilleni, mutta ei ollut yhtään auttajaa. Minä ihmettelin, ettei ketään tullut tuekseni. Vain oman käsivarteni voima minua auttoi, vain oma kiivauteni minua vahvisti.6 Niin minä poljin kansat vihassani, murskasin ne kiivaudessani ja annoin mehun valua maahan.7 Herran armotöitä minä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, muistaen kaikkea sitä, minkä Herra on meille tehnyt, hänen suurta hyvyyttään Israelia kohtaan, kaikkea, minkä hän on sille tehnyt, hän, joka on uskollinen ja täynnä armoa.9 vapautti heidät ahdingosta. Ei sanansaattaja, ei enkeli, vaan hänen kasvojensa kirkkaus pelasti heidät. Rakkaudessaan säälivänä hän lunasti heidät vapaiksi, hän nosti ja kantoi heitä kaikkina menneinä päivinä.10 Mutta he niskuroivat häntä vastaan ja tekivät murheelliseksi hänen pyhän henkensä, ja hänestä tuli heidän vihollisensa, joka taisteli heitä vastaan.11 Silloin he muistivat menneet päivät, muistivat Mooseksen, hänen palvelijansa, ja he kysyivät: -- Missä on hän, joka vedestä nosti omalle laumalleen paimenen ja asetti häneen pyhän henkensä?12 Missä on hän, joka antoi mahtavan käsivartensa johdattaa Moosesta, hän, joka halkaisi vedet heidän edessään ikuiseksi kunniaksi nimelleen,13 hän, joka johdatti heidän askelensa syvyyksien halki, niin että he kulkivat kuin hevonen arolla, kompastelematta?14 Niin kuin karja laskeutuu alas laaksoon, niin kansa, jota Herran henki johti, laskeutui rauhassa lepäämään. Näin sinä johdatit kansaasi nimesi kunniaksi.15 Katso taivaastasi, katso pyhästä, ihanasta asumuksestasi! Missä viipyy sinun tulinen intosi, missä ovat voimatekosi? Missä on sinun palava säälisi? Älä kiellä meiltä rakkauttasi!16 Olethan sinä meidän isämme. Ei Abraham meistä mitään tiedä eikä Israel meitä tunne. Sinä, Herra, olet meidän isämme. Ikuinen Lunastajamme, se on sinun nimesi.17 Miksi päästät meidät eksymään teiltäsi, miksi annat sydämemme paatua niin ettei se kavahda sinun voimaasi? Palaa takaisin, palvelijoittesi tähden, palaa kansasi heimojen tähden!18 Vain hetken sai kansasi pitää hallussaan pyhäkköäsi, nyt meidän ahdistajamme tallaavat sinun temppeliäsi.19 Nyt olemme kuin et koskaan olisi meitä hallinnut, kuin ei meitä koskaan olisi pyhitetty sinun nimelläsi. Kunpa jo repäisisit halki taivaan, astuisit alas ja panisit vuoret järisemään!
1 那从以东、从波斯拉而来， 身穿赤红色的衣服， 装扮华丽、能力强大、大步前行的， 是谁呢？"就是我， 是凭着公义说话， 有大能拯救的。" 2 你的服装为什么有红色的呢？你的衣服为什么像个踹压酒池的人的衣服一样呢？ 3 "我独自踹酒槽； 万民之中没有一人与我同在； 我在忿怒中把他们踹下， 在烈怒中把他们践踏； 他们的血溅在我的衣服上， 我把我所有的衣裳都染污了。 4 因为报仇的日子早已在我的心里， 我救赎的年日早已经来到。 5 我观看， 但没有人帮助； 我诧异， 因没有人扶持； 所以我用自己的膀臂为我施行了拯救， 我的烈怒扶持了我， 6 我在忿怒中践踏万民， 在烈怒中使他们沉醉， 又把他们的血倒在地上。" 7 我照着耶和华为我们所作的一切， 提说耶和华的慈爱， 耶和华可称颂的事， 和他赐给以色列家的大福， 就是照着他的怜悯和丰盛的慈爱为他们作成的。 8 他曾说： "他们真是我的子民， 不行虚假的儿子"， 于是， 在他们的一切苦难中， 他就作了他们的拯救者。 9 他不再是敌对者， 并且他面前的使者拯救了他们。他以自己的爱和怜悯救赎了他们； 在古时的一切日子， 他背负他们， 怀抱他们。 10 可是， 他们竟然悖逆， 使他的圣灵忧伤； 所以他转作他们的仇敌， 亲自攻击他们。 11 那时， 他们想起古时的日子， 就是摩西和他的人民的日子， 说： 那把人民和他羊群的牧者从海里领上来的， 在哪里呢？那把自己的圣灵降在他们中间的， 在哪里呢？ 12 那使自己荣耀的膀臂在摩西的右边行走， 那在他们面前把水分开， 为要建立永远的名的， 他在哪里呢？ 13 那带领他们走过深海， 像马走过旷野一样， 使他们不致跌倒的， 在哪里呢？ 14 耶和华的灵使他们得了安息， 好像牲畜下到山谷； 你也这样引导你的人民， 为要建立荣耀的名。 15 求你从天上垂顾， 从你圣洁、荣耀的居所观看。你的热心和你的大能在哪里呢？你爱心的同情和怜悯向我止住了。 16 亚伯拉罕虽然不认识我们， 以色列也不承认我们， 但你是我们的父。耶和华啊！ 你是我们的父， 从亘古以来， 你的名字就是"我们的救赎主"。 17 耶和华啊！ 你为什么使我们走错， 离开你的道路？使我们的心刚硬， 不敬畏你呢？求你为你众仆人的缘故， 为你产业的各支派的缘故， 回心转意吧！ 18 你的圣民不过暂时得着你的圣所， 我们的敌人已经践踏了你的圣所。 19 我们成了好像你从未治理过的人， 又像未曾得称为你名下的人。