1 Jo monet ovat ryhtyneet työhön ja laatineet kertomuksia niistä asioista, jotka meidän keskuudessamme ovat toteutuneet,

2 sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminnäkijöitä ja joista tuli sanan palvelijoita.

3 Niin olen nyt minäkin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, päättänyt kirjoittaa yhtenäisen esityksen sinua varten, kunnioitettu Teofilos,

4 jotta tietäisit, kuinka luotettavaa sinulle annettu opetus on.

5 Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana eli pappi Sakarias, joka kuului Abian pappisosastoon. Hänen vaimonsa Elisabet oli hänkin Aaronin jälkeläisiä.

6 He olivat kumpikin Jumalan silmissä hurskaita ja elivät nuhteettomasti kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan.

7 Mutta lapsia heillä ei ollut, sillä Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat jo iäkkäitä.

8 Eräänä päivänä Sakarias oli osastonsa vuorolla toimittamassa papin tehtäviä Jumalan edessä.

9 Palvelustoimia tavan mukaan arvottaessa tuli hänen tehtäväkseen mennä Herran temppeliin toimittamaan suitsutusuhri.

10 Kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella ja rukoili.

11 Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli suitsutusalttarin oikealla puolella.

12 Enkelin nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.

14 Ilo ja riemu täyttävät sinut, ja monet iloitsevat hänen syntymästään.

15 Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä.

16 Hän kääntää Israelin kansasta monet jälleen Herran, heidän Jumalansa, puoleen.

21 Kansa odotti Sakariasta, ja kaikki kummeksuivat sitä, että hän viipyi temppelissä niin pitkään.

22 Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille, ja siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt temppelissä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.

23 Palveluspäivien päätyttyä Sakarias meni kotiinsa,

24 ja jonkin ajan kuluttua hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi. Viisi kuukautta Elisabet pysytteli poissa näkyviltä. Hän ajatteli:

25 Tämän on Herra minulle tehnyt. Hän on katsonut minun puoleeni ja päästää minut ihmisten halveksunnasta.

26 Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudellaan, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretin kaupunkiin Galileaan

27 neitsyen luo, jonka nimi oli Maria. Maria oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosefille.

29 Nämä sanat saivat Marian hämmennyksiin, ja hän ihmetteli, mitä sellainen tervehdys mahtoi merkitä.

31 Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.

32 Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen.

36 Ja tiedä tämä: Myös sukulaisesi Elisabet kantaa poikalasta, vaikka on jo vanha. Hän on jo kuudennella kuukaudella -- hän, jota on pidetty hedelmättömänä!

39 Muutaman päivän kuluttua Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin.

40 Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.

41 Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä.

43 Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?

44 Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani.

46 Silloin Maria sanoi: -- Minun sieluni ylistää Herran suuruutta,

47 minun henkeni riemuitsee Jumalasta, Vapahtajastani,

48 sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. Tästedes kaikki sukupolvet ylistävät minua autuaaksi,

49 sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä,

50 polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät.

51 Hänen kätensä on tehnyt mahtavia tekoja, hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään.

52 Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset.

53 Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.

54 Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista, hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa

55 Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan, niin kuin hän on isillemme luvannut.

56 Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.

57 Elisabetin aika tuli, ja hän synnytti pojan.

58 Kun naapurit ja sukulaiset kuulivat suuresta laupeudesta, jonka Herra oli hänelle osoittanut, he iloitsivat yhdessä hänen kanssaan.

59 Kahdeksantena päivänä kokoonnuttiin ympärileikkaamaan lasta. Muut tahtoivat antaa hänelle isän mukaan nimeksi Sakarias,

62 He kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoi antaa lapselle.

64 Samalla hetkellä Sakarias sai puhekykynsä takaisin, ja hän puhkesi ylistämään Jumalaa.

65 Sillä seudulla joutuivat kaikki pelon valtaan, ja näistä tapahtumista puhuttiin laajalti koko Juudean vuoriseudulla.

67 Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin:

68 -- Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen

69 ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta,

70 niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla.

71 Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä.

72 Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa,

73 valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi.

74 Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina,

75 pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä.

76 Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien.

77 Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen.

78 Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

79 Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.

80 Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Hän oli autiomaassa siihen päivään saakka, jolloin hänen oli määrä astua Israelin eteen.

1 Et juba mitmed on v

2 n

3 siis olen minagi arvanud heaks algusest peale k

4 et sa

5 Heroodese, Judea kuninga ajal oli preester, nimega Sakarias, Abija järjekorrast, ja temal oli naine Aaroni tütardest, ja selle nimi oli Eliisabet.

6 Nad olid m

7 Ja neil ei olnud last, sest Eliisabet oli sigimatu ja nad m

8 Aga sündis, kui ta oma teenistuse järjekorras oli preestritalitusi toimetamas Jumala ees,

9 et preestriameti kombe järele langes liisk temale minna suitsutama, ja ta läks Issanda templisse.

10 Ja k

11 Seal ilmus temale Issanda Ingel, seistes suitsutusaltari paremal pool.

12 Teda nähes Sakarias ehmus ja hirm valdas teda.

13 Aga Ingel ütles talle: „Ära karda, Sakarias, sest su palvet on kuuldud ja su naine Eliisabet toob sulle ilmale poja, ja sa paned temale nimeks Johannes.

14 Ja temast on sul r

15 Sest ta peab suur olema Issanda ees; ja viina ega vägijooki ei joo ta mitte, ja ta täitub Püha Vaimuga juba oma ema ihus;

16 ja ta pöörab palju Iisraeli lapsi Issanda, nende Jumala poole;

17 ja ta käib Tema eel Eeiija vaimus ja väes, et käänata isade südamed laste poole ja s

18 Ja Sakarias ütles Inglile: „Millest ma seda v

19 Ingel vastas ning ütles temale: „Mina olen Gabriel, kes seisab Jumala ees, ja ma olen läkitatud rääkima sinuga ja kuulutama sulle seda r

20 Ja vaata, sa jääd keeletumaks ega saa rääkida päevani, mii see sünnib, sellepärast et sa ei ole uskunud mu s

21 Ja rahvas oli ootamas Sakariast ja pani imeks, et ta nii kaua viibis templis.

22 Aga väljudes ta ei saanud nendega rääkida. Siis nad said aru, et ta templis oli näinud nägemust. Ja tema andis neile käega märku ning jäi keeletumaks.

23 Ja kui tema teenistuskorra päevad täis said, siis ta läks koju.

24 Aga pärast neid päevi sai tema naine Eliisabet käima peale ja pidas ennast varjul viis kuud, üteldes:

25 „N

26 Aga kuuendas kuus läkitas Jumal Ingel Gabrieli Galilea linna, mille nimi on Naatsaret,

27 Neitsi juure, Kes oli kihlatud Joosepi-nimelise mehega Taaveti soost. Ja neitsi nimi oli Maarja.

28 Ja tulles sisse Tema juure, ütles Ingel: „Tere, Sa armuleidnu, Issand olgu Sinuga!"

29 Aga Tema ehmus väga sellest s

30 Siis Ingel ütles temale: „Ära karda, Maarja, sest Sa oled leidnud armu Jumala juures!

31 Ja vaata, Sa saad käima peale ning tood ilmale Poja ja paned Temale nimeks Jeesus.

32 Tema saab suur olema ja Teda peab hüütama K

33 ja Ta valitseb igavesti Jaakobi soo üle ning Tema Kuningriigil ei ole otsa!"

34 Aga Maarja ütles Inglile: „Kuidas see v

35 Ingel vastas ning ütles Temale: „Püha Vaim tuleb Su peale ja K

36 Ja vaata, Su sugulane Eliisabet, temagi on pojaga käima peal oma vanas eas, ja see on kuues kuu temal, keda üteldi olevat sigimatu,

37 sest Jumalal ei ole ükski asi v

38 Aga Maarja ütles: „Vaata, siin on Issanda Ūmmardaja; Mulle sündigu su s

39 Neil päevil asus Maarja teele ja läks rutuga mägestikku Juuda linna.

40 Ja Ta tuli Sakariase kotta ja teretas Eliisabetti.

41 Ja sündis, kui Eliisabet kuulis Maarja teretust, et laps hüppas tema ihus. Ja Eliisabet sai täis Püha Vaimu

42 ja hüüdis suure häälega ning ütles: „

43 Kust see tuleb, et minu Issanda Ema on tulnud minu juure?

44 Sest vaata, kui Su teretuse hääl kostis mu k

45 Ja

46 Siis Maarja ütles: „Mu hing ülistab väga Issandat

47 ja Mu vaim r

48 sest Ta on vaadanud oma Ūmmardaja alanduse peale! Vaata, nüüdsest peake kiidavad Mind

49 sest Minule on teinud suuri asju Vägev, ja Tema nimi on püha,

50 ja Tema halastus kestab p

51 Ta on Oma käsivarrega teinud v

52 Ta on t

53 näljased on Ta täitnud heade andidega, aga rikkad tühjalt minema saatnud;

54 Ta on vastu v

55 n

56 Ja Maarja jäi tema juure umbes kolm kuud ja läks siis tagasi koju.

57 Aga Eliisabeti mahasaamise aeg tuli kätte, ja ta t

58 Kui tema üleaedsed ja sugulased kuulsid, et Issand oli temale osutanud suurt halastust, olid nad r

59 Ja nad tulid kaheksandal päeval lapsukest ümber l

60 Aga tema ema kostis ning ütles: „Ei sugugi, vaid tema nimi peab olema Johannes!"

61 Kuid nemad ütlesid temale: „Su suguv

62 Ja viibates isale küsisid nad, kuidas tema tahaks teda nimetada.

63 Tema n

64 Aga sedamaid läks tema suu ning keel lahti, ja ta hakkas rääkima, kiites Jumalat.

65 Ja kartus tuli k

66 Ja k

67 Ja Sakarias, tema isa, sai täis Püha Vaimu ja hakkas ennustama, üteldes:

68 „Kiidetud olgu Issand, Iisraeli Jumal, et Ta on tulnud katsuma Oma rahvast ja on saatnud Oma rahvale lunastuse

69 ning on meile äratanud päästesarve Taaveti, Oma sulase kojast

70 - n

71 päästu meie vaenlasist ja k

72 et osutada halastust meie esiisadele ja tuletada meele oma püha lepingut,

73 seda vannet, mille Ta vandus meie isale Aabrahamile,

74 et ta laseb meid päästetuina meie vaenlaste käest kartmatult

75 Teda teenida pühaduses ja

76 Ja sina, lapsuke, sind peab hüütama K

77 et anda Tema rahvale pääste tunnetus nende pattude andeksandmises

78 meie Jumala südamliku halastuse läbi, millega meid on tulnud katsuma päevat

79 paistma meile, kes istume pimeduses ja surma varjus, ja juhtima meie jalgu rahuteele!"

80 Aga lapsuke kasvas ja sai tugevaks vaimus. Ja ta oli k